Asiantuntija: Suomen suurpetokantojen perimä on riippuvainen itäisestä yhteydestä

Suurpedoksi lasketaan Suomessa karhu, susi, ahma ja ilves. Ohjelmajohtaja Katja Holmala Luonnonvarakeskuksesta vieraili Huomenta Suomessa kertomassa villieläinten tämänhetkisestä tilasta.

Holmala on tutkinut petoeläimiä yli 20 vuotta. Hänen mukaansa suurpetokannat Suomessa ovat niin sanotusti menestystarina. Hän kertoo, että 1800-luvulla suurpetokannat romahtivat, mutta merkittävä käänne tapahtui 1970–90-lukujen välillä.

– Tällä hetkellä kaksi lajeista on hyvinkin elinvoimaisia, eli karhu ja ilves. Vielä uhanalaisina lajeina ovat ahma ja susi.

Lue myös: Voiko kannanhoidollinen metsästys hillitä susien salametsästystä? Luontoliitto tyrmää koko käsitteen

Holmalan mukaan luontokato ei ole vaikuttanut suurpetokantaan. 

– On olemassa toisia lajeja, jotka voivat näidenkin lajien kohtaloon vaikuttaa, mutta sanotaan näin, että ihmisten asenteet ovat ratkaisevia siihen, että minkälainen tulevaisuus näille suurpedoille aukenee.

Holmalan mukaan kiehtova kysymys eläinten kannalta on itärajalle rakennettu aita. Hän kertoo, että varmaa tietoa aidan vaikutuksista eläinten liikkumiseen ei vielä ole.

– Vastaavia aitoja ei löydy Euroopasta. Rakenne on aika vankka ja periaatteessa se saattaa estää liikkumisen täysin.

Holmala kertoo, että aitaan on suunniteltu niin sanottuja eläinportteja, joita maailmantilanteen ja itärajan tilanteen niin salliessa voisi pitää auki. Hänen mukaansa aidan pituus kuitenkin vaikuttaa eläinten liikkumiseen.

– Emme tiedä vielä, kuinka hyvin eläimet niistä uskaltaisivat kulkea. Ratkaisevaa lienee se, että kuinka pitkä yhtenäisesti aita kaiken kaikkiaan on. 

– Reilu 200 kilometriä ei todennäköisesti estä geenivirtaa, josta olemme hyvin riippuvaisia. Meidän suurpetokantojen perimän monipuolisuus on itäinen yhteys ja se, että se toimii.

Millaisia ajatuksia Katja Holmalalla on hallituksen suunnitelmista lieventää suurpetojen tappamiseen myönnettävien poikkeuslupien ehtoja. Katso koko haastattelu yllä olevalta videolta!

Lue myös: Susiasetus tuli, mutta Riistakeskus ei ole sallinut kannanhoidollista jahtia – "Tilanne on kaiken kaikkiaan vähän erikoinen"