Suomalaisissa kaupungeissa on varauduttu melko hyvin tulviin. Vaikka Texasin kaltaiset trooppiset sateet eivät näillä leveysasteilla ole edes mahdollisia, on myös Suomessa useita tulvariskialueita.
Maa- ja metsätalousministeriö koordinoi riskienhallintaa valtakunnallisesti.
– Tulvariskisuunnitelmat hyväksyttiin 2015. Nyt käynnissä on suunnitelmien mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen, kertoo ministeriön vesihallintoneuvos Ville Keskisarja.
Yhdeksi tulvariskialueista on määritelty Helsingin ja Espoon rannikkoseutu. Tilanne Helsingissä on kaupunkisuunnitteluviraston toimistopäällikön Eija Kivilaakson mukaan varsin hyvä.
– Meillä on tätä lähdetty suunnittelupuolella pohtimaan. Esimerkiksi aallokot ja tuulisuus otetaan huomioon ranta-alueiden suunnittelussa.
Rannan tuntumaan rakennettavat uudet talot tehdään nykyään yleensä vähintään kolmen metrin korkeuteen merenpinnasta.
Vanhemmilla alueilla täytyy miettiä toisenlaisia toimia. Esimerkiksi Helsingissä Vartiokylänlahden pohjukan vanhan pientaloalueen ja Laajasalon suojaamiseksi rakennetaan tulvavalleja.
Virtaamisreitit tarkastelussa
Suomessa tulvia aiheuttavat rankkasateet ovat harvinaisia. Yleisemmin uhkan aiheuttaa vesistön mahdollinen tulviminen.
– Rankkasade- ja hulevesitulvat ovat vähän erilaisia kuin vesistötulvat, koska ne voivat osua melkeinpä mihin tahansa. Riskisuunnitelmissa pääpaino on vesistötulvissa, Keskisarja sanoo.
Tärkeä osa tulviin varautumista on, ettei yhteiskunnallisesti tärkeitä kohteita sijoiteta riskialueille. On myös tärkeää ottaa huomioon veden virtaamisreitit.
– Suunnitellaan tulvareitit siten, ettei mihinkään jää "kylpyammeita" tai pusseja. Jos sadevesiverkosto ei vedä, vesi tulee pintaa pitkin valuntana. Varmistetaan, että valunta ei mene korttelialueille, vaan mereen, viheralueille tai avo-ojiin, Kivilaakso selvittää.
Vettä imevät viheralueet ovatkin tärkeä keino tulvavesien hallitsemiseen.
Porissa jättivahinkojen riski
Vesistön tulvimisen kannalta suurimmiksi riskialueiksi on nimetty Rovaniemi ja Pori. Kokemäenjoen tulvariskiä on torjuttu Porissa erityisen aktiivisesti 2000-luvulla.
Rankkasadetulvasta tuli Porissa vuonna 2007 noin 20 miljoonan euron vahingot. Porin tulvasuojelun projektipäällikön Pekka Vuolan mukaan mahdollisen suurtulvan kustannukset voisivat nousta jopa kolmeen miljardiin euroon.
– Porissa tulva tulisi hitaasti ja puhuttaisiin nimenomaan taloudellisista vahingoista. Siinä Pori on Suomen suurin riskikohde, Vuola kertoo.
Porin vanhojen patorakenteiden peruskorjaus on loppusuoralla. Vuola muistuttaa, että veden sääntely on tärkein tulvien ehkäisyn keino. Fyysiset esteet ovat viimeinen vaihtoehto.
– Uskaltaisin sanoa, että on tässä jotain tehty.
