Keski- ja Itä-Euroopassa pyörinyt Boris-myrsky on aiheuttanut mittavia tuhoja. Ainakin 21 ihmistä on saanut surmansa tulvissa.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Harri Myllyniemi arvioi aamun Huomenta Suomessa tulvien yleisyyttä, sekä Suomen tilannetta. Myllyniemi kertoi tuhoisten tulvien olevan epätyypillisiä ilmiöitä, ja tapahtuvan karkeasti kerran sadassa vuodessa.
– Ei tarkoita, että sadan vuoden välein toistuisi, vaan että prosentti kullekin vuodelle on todennäköisyys, että tämmöistä tapahtuisi, Myllyniemi selventää.
Lue myös: Kerran tuhannessa vuodessa, uskottiin kammotulvista 1997 – Euroopan uusi myrsky on jo tuhoisampi, Tonava vaarassa nousta metreillä
Suomen tulvahallintamenetelmät kunnossa
Tutkija kertoo Suomen maaston muodon olevan avainasemassa, ettei vastaavanlaisia tulvia ole nähty. Suurempia ongelmia aiheutuu vuoristolaaksoissa sijaitseviin pikkukaupunkeihin, joissa vesi ei pääse leviämään sivuille, vaan se joutuu nousemaan ylöspäin aiheuttaen tulvia.
– Vaikka meillä vettä tuleekin runsaasti, se pääsee myöskin leviämään pelloille ja metsiin, hän summaa.
Suomessa suurimpia tulvia aiheuttavat usein lumien sulaminen sekä rankkasateet etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Myllyniemi mainitsee myös ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksen.
– Rankkasateista aiheutuvat tulvat ovat lisääntymässä, kun taas lumien sulamisesta johtuvat vähenevät, kun lunta tulee vähemmän etenkin juuri Etelä- ja Keski-Suomessa.
Myllyniemi kertoo kesällä valmistuneen turvariskien arvioinnin, jossa todettiin Suomessa olevan 18 merkittävää tulvariskialuetta.
– Riskejä arvioidaan kuuden vuoden sykleissä, ja edellisestä arviointikerrasta oli saatu pois neljä (aluetta) erilaisilla toimilla.
Tutkija kertoo Helsingin ja Espoon rannikkoalueiden olevan yksi pahimmista meritulvien kannalta. Vahingollisina jokitulva-alueina hän mainitsee Rovaniemen ja Porin.
2000-luvun alun tuhotulvat oli lähtölaukaus EU:n turvadirektiiville
Euroopan tulvat 2002 aiheuttivat tulvia, jotka tappoivat yli sata ihmistä, jätti tuhansia kodittomiksi ja aiheutti miljardien eurojen tappiot useassa maassa. Myllyniemi kertoo tämän olleen lähtölaukaus tulvadirektiiville EU:ssa.
– Hallinnoidusti jokaisessa jäsenmaassa aletaan selvittää, missä pahimmat tulvariskialueet ovat, ja mitä niille voidaan tehdä. Nyt esimerkiksi Prahassa on huomattavasti erilaisiin penkereihin ja suojaussysteemeihin laitettu rahaa. Monin paikoin on nähty myös väliaikaisia tulvaseiniä kaupungeissa, eli näihin on varauduttu.
– Kyllä niistä on hyötyä, ja niillä on saatu huomattavasti pienennettyä vahinkoja. Ne (tuhot) olisivat moninkertaisia ilman tämmöisiä toimia, hän lisää.