Uudenvuoden juhlinta on parhaillaan käynnissä. Juutalaisen uudenvuoden Roš hašanan juhlinta alkoi nimittäin sunnuntai-iltana ja päättyy tänään tiistaina auringon laskiessa. Huomenna puolestaan juhlitaan islamilaista uutta vuotta eli Al Hidžraa.
Eilen oli juutalaisen kalenterin mukaan ensimmäinen päivä tišri-kuuta vuonna 5779. Huomenna on taas islamilaisen kalenterin mukaan ensimmäinen päivä muharram-kuuta vuonna 1440. Molemmat ovat tärkeitä juhlapäiviä näitä uskontoja tunnustaville.
Gregoriaaninen kalenteri tunnetuin
Ihmiskunta on vuosituhansien ajan mitannut aikaa, tehnyt sitä taivaankappaleiden liikkeitä tarkkailemalla ja laatinut liikkeistä kalentereita.
Nykyajan ihminen niin sanotussa läntisessä maailmassa on tottunut odottamaan, että vuosi vaihtuu joulukuun viimeisen päivän ja tammikuun ensimmäisen päivän välisenä yönä. Maailmalla on kuitenkin käytössä lukuisia muitakin kalentereita.
Suomessakin käytössä oleva, auringonkiertoon perustuva gregoriaaninen kalenteri on historiallisesti katsottuna varsin nuori ja eroaa melkoisesti monista muista maailmalla käytössä olevista kalentereista.
Ruotsissa ja Suomessa gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön alkuvuodesta 1753. Joissakin eteläisemmän Euroopan maissa käyttöönotto oli tapahtunut jo parisensataa vuotta aiemmin.
Gregoriaanisesta kalenterista on tarkkuutensa takia tullut hallitseva kalenteri ympäri maailmaa ja sitä käytetään rinnakkaiskalenterina lähes kaikkialla sielläkin, missä käytössä on myös joku muu kalenteri.
Gregoriaanisessa kalenterissa vuodessa on 365 päivää, paitsi neljällä jaollisina vuosina, jolloin päiviä on 366. Tätä kutsutaan karkausvuodeksi. Karkausvuosia ovat tosin tasavuosisatoina (esimerkiksi 1900, 2100 jne.) ainoastaan neljälläsadalla jaolliset vuoden.
Ajanlaskun alkupisteenä gregoriaanisessa kalenterissa pidetään Jeesuksen syntymää munkki Dionysius Exiguuksen 500-luvulla tekemien laskelmien mukaan.
Juutalaisessa kalenterissa on välillä 13 kuukautta
Juutalainen kalenteri on aurinko- ja kuukalenterin yhdistelmä. Kuukauden pituus on sidottu kuun liikkeisiin ja kuukausi vaihtuu aina uuden kuun aikaan tai sen läheisyydessä. Tämä tapahtuu useimmiten 12 kertaa vuodessa.
Kalenterissa vuoden pituus voi vaihdella paljonkin. Tästä syystä juutalaiseen kalenteriin lisätään kolmastoista kuukausi eli "karkauskuukausi" seitsemän kertaa 19 vuotta kestävän jakson aikana.
Vuorokauden alku ja loppu taas määrittyvät auringon mukaan.
Juutalaisuudessa vuosia lasketaan maailman luomisesta. Juutalaisen tradition mukaan eilen tuli siis täyteen päivälleen 5779 vuotta siitä, kun Jumala loi maailman.
Jom Kippur päättyy torven puhallukseen
Tänään päättyvää juutalaisen uudenvuoden juhlintaa seuraa kymmenen päivää pitkä katumusjakso, jolloin uskovan tulisi katua pahoja tekojaan ja miettiä, miten voisi alkaneena vuonna toimia paremmin.
Roš hašanan juhlijoita Jerusalemin Länsimuurilla sunnuntaina.
Katumusjakso päättyy juutalaisen vuoden suurimpaan juhlaan. Kyseessä on Suuri Sovituspäivä, joka tunnetaan ehkä parhaiten hepreankielisellä nimellä Jom Kippur.
Suuri sovituspäivä tarjoaa juutalaiselle mahdollisuuden vapautua Jumalalle tehdyistä lupauksista, joita ei ole pystynyt pitämään. Sovituspäivänä pyritään sopimaan myös kaikki ihmistenväliset riidat.
Uskovat myös saattavat pudottaa kiviä veteen synneistä vapautumisen symbolina. Juutalaiset myös paastoavat Jom Kippur -aaton ja päivän ajan.
Paaston päättymisen jälkeen syödään makeaa ruokaa, esimerkiksi hunajaa tai omenoita. Tällä toivotaan alkaneesta vuodesta mahdollsimman makeaa. Juhla päättyy pässinsarvesta tehdyn šofar-torven puhaltamiseen.
Islamin juhlat liikkuvat 11 päivää taaksepäin
Islamilainen kalenteri on niin sanottu puhdas kuukalenteri. Siinä kuukaudet määritellään kuun liikkeen mukaan. Kuukausia on vuodessa 12 ja päiviä 354.
Toisin sanoen islamilaisen kalenterin vuosi on noin 11 päivää gregoriaanisen kalenterin vuotta lyhyempi. Tästä syystä islamilaisen kalenterin kaikki juhlapäivät liikkuvat vuosittain ikäänkuin taaksepäin gregoriaanisessa kalenterissa.
Juhlapäivät liikkuvat kaikkiaan vuodella taaksepäin gregoriaaniseen kalenteriin nähden noin 33 vuoden syklissä. Esimerkiksi vuonna 2016 islamin suurinta juhlaa, paastokuukausi Ramadanin päättänyttä Id al Fitriä juhlittiin suomalaisen juhannuksen aikaan.
Ensi vuonna juhla sijoittuu kesäkuun neljänteen päivään. Gregoriaanista kalenteria käyttävien kristittyjen joulun kanssa Id al Fitr osuu suurinpiirtein yksiin vuonna 2033.
Islamin ajanlasku alkaa tradition mukaan profeetta Muhammedin siirtymisestä Mekan kaupungista Medinan kaupunkiin. Tapausta, kuten myös uuden vuoden juhlaa, kutsutaan nimellä Al Hidžra.
Tänä vuonna tuo päivä on gregoriaanisen kalenterin mukaan keskiviikko 12.9.2018. Islamilaisen kalenterin mukaan se 1. muharram-kuuta vuonna 1440. Läntisen ajanlaskun mukaan Muhammedin siirtyminen tapahtui vuonna 622.
Al Hidžran juhlijoita Egyptin pääkaupungissa Kairossa viime vuonna, jolloin juhla osui gregoriaanisen kalenterin mukaan päivälle 22.9.
Vuoden vaihtuminen ei ole islamissa erityisen suuri juhla. Se jää uskonnollisesti tärkeämäpien Id al Fitr ja ja Id al Adha -juhlien varjoon. Muslimit tekevät tuolloin kuitenkin uudenvuoden lupauksia ja saattaava lähettää hidžra-kortteja toisilleen. Lisäksi uutena vuotena halutaan muistaa, että taas yksi vuosi on kulunut ja tuonpuoleinen on vuotta lähempänä jokaisen elämässä.
Lähteet: Juhlakalenteri.fi, Juhlakalenteri.fi Chabad Lubavitch of Finland, juutalaisen kalenterin laskin, islamilaisen kalenterin laskin, kalentereiden historiaa