Suomi haluaa herätellä EU:ssa keskustelua digitalisaation ja tekoälyn merkityksestä maanpuolustuksessa

Seminaarin tavoitteena on tunnistaa tärkeimpiä teknologian kehitystrendejä ja pohtia niiden merkitystä puolustukselle. Samalla halutaan kartoittaa kansallista ja EU-tason osaamista. Yhteistyön mahdollisuuksia haetaan niin EU:ssa kuin myös tärkeiden kumppaneiden Yhdysvaltain ja Naton kanssa.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaan kuuluvaan seminaariin on kutsuttu noin 200 osallistujaa yrityksistä, tutkimusmaailmasta sekä EU-maiden puolustushallinnoista. Julkisuudelta suljetussa seminaarissa puhuvat muun muassa Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa sekä EU:n sotilasesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen.

Tarjoutuvien mahdollisuuksien lisäksi asiantuntijat keskustelevat uuden teknologian etiikasta ja sen tarkoituksenmukaisesta sääntelystä.

Nopeampi tilannekuva ja toiminnan aloitus

STT:n ennen seminaaria haastatteleman Siilasmaan mukaan maailmalla on aika laaja yksimielisyys siitä, ettei koneoppivien järjestelmien pidä sallia käynnistää itsenäisesti tappavaa iskua vaan ihmisen pitää olla aina mukaan päätöksentekoketjussa.

– Olen aika huolestunut siitä, miten tätä pystyttäisiin valvomaan, hän sanoo.

Puolustusvoimien tutkimuspäällikön, insinöörieversti Jyri Kosolan mukaan tekoälystä voi olla puolustukselle eniten hyötyä suurten tietomäärien käsittelyssä ja suodattamisessa, mikä nopeuttaa tilannekuvan muodostamista, päätöksentekoa ja kulloinkin parhaaksi katsotun sotilaallisen toiminnan aloittamista.

– Kymmenentuhannen data-analyytikon korvaaminen tietokoneilla on kustannustehokasta, jalkaväkitaistelijan poistaminen paikan päältä ei ole, Kosola kuvailee.

Hänen mukaansa Euroopan investoinnit digitalisaation ja tekoälyn sovelluksiin puolustuksessa ovat selvästi jäljessä Kiinaa ja Yhdysvaltoja.