Suomalaisten ylikulutuspäivää vietetään tänään 12. huhtikuuta. Samaa tahtia kuin kulutamme yhä enemmän ja enemmän, hyvinvointimme kärsii.
Tänään 12.4. on se päivä, kun suomalaiset ovat kuluttaneet laskennallisen osuutensa maailman koko vuoden uusiutuvista luonnonvaroista.
Eli kolmessa ja puolessa kuukaudessa on kulutettu jo se määrä, jonka olisi pitänyt riittää koko vuodeksi.
Suomalaiset ovat yksi eniten kuluttavista kansoista koko maailmassa.
Samassa suhteessa kun kulutamme koko ajan enemmän ja enemmän, myös henkinen pahoinvointimme lisääntyy.
Huomenta Suomessa keskusteltiin siitä, miten tähän tilanteeseen on ajauduttu ja mitä yksilö voi tehdä helpottaakseen tilannetta luonnon ja itsensä kannalta.
Lue myös: Suomalaisen pitäisi pärjätä 85 vaatteella – montako omasta kaapistasi löytyy?
Hyvinvointiyhteiskunnan pyörittäminen lisää paradoksaalisesti henkistä pahoinvointia
Ylikulutuksen vaikutuksia ei Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin tutkija Toni Ruuskan mukaan nähdä pelkästään luontoympäristössä.
– Näemme sen myös henkisessä tilassamme. Jatkuvan kasvun järjestelmä, johon tukeudumme, vaatii myös ihmisiltä enemmän ja enemmän vuosittain. Tuottavuuspaineista johtuen olemme myös henkisesti kovilla, Ruuska sanoo.
Eniten maailmassa kuluttavat ovat yleisesti ottaen myös rikkaimpia. Kärjestä löytyvät ehkä jopa hieman yllättäen muun muassa Pohjoismaat, sillä mielikuva meistä on enemmän luontokeskeinen ja kestäviin ratkaisuihin nojautuva.
Tilanteeseen ollaan ajauduttu enemmän tai vähemmän tarkoituksellisesti vuosikymmenien aikana teollistumisen ja vaurastumisen myötä.
Tähän tilanteeseen syntyvillä ei kuitenkaan ole Ruuskan mukaan varsinaisesti muuta vaihtoehtoa kuin tukeutua kasvuun perustuvaan toimintatapaan, jotta pystymme edelleen ylläpitämään esimerkiksi koulutusjärjestelmäämme ja terveydenhuoltoamme.
Lue myös: Ihmisen aiheuttama luontokato kurittaa Suomen rannikoiden vedenalaista luontoa
Yhdessä sovittuja muutoksia
Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin tutkija Tina Nyforsin mukaan kohtuullistaminen olisi tässä kohtaa hyvä vaihtoehto.
– Ideahan on hyvin yksinkertainen ja myös hyvin looginen, että elää rajoissa ja niillä resursseilla, mitä on, Nyfors sanoo.
Ylikulutuksesta kärsivät pääsääntöisesti eniten maat, jotka tuottavat itse vähiten päästöjä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten äärimmäisiä sääolosuhteita ja luontokatoa, nähdään kuitenkin jo myös Euroopassa ja Suomessa. Esimerkiksi Saksassa kärsittiin vuonna 2021 massiivisista tulvista.
Toni Ruuska kuitenkin toteaa, että käytännössä kukaan yksittäinen ihminen, talous tai organisaatio ei pysty asiaa ratkaisemaan.
– Loppujen lopuksi se palautuu siihen, että sovimme yhdessä muutoksista. Meidän on pakko tehdä muutoksia globaaliin talousjärjestelmään, Ruuska sanoo ja viittaa esimerkiksi Euroopan parlamentissa viimeisen viiden vuoden aikana järjestettyihin talouskonferensseihin, joissa on mietitty yhdessä keinoja palauttaa elämäntyyli, talousjärjestelmä ja teollisuus takaisin kohtuulliselle uralle.
Lue myös: Kivakin työ voi uuvuttaa – jaksamisongelmat eivät läheskään aina johdu tekijästä itsestään
Mitä yksilö voi tehdä?
Vaikka ratkaisun tueksi tarvitaan globaaleja muutoksia, myös yksilö voi vaikuttaa omilla valinnoillaan luonnonvarojen kulutukseen.
Tina Nyfors listaa keinoiksi esimerkiksi yksityisautoilun ja lentämisen vähentämisen. Omissa tarpeissaan olisi hyvä huomioida edellä mainittu kohtuusnäkökulma.
Kaukaisten lomalentojen sijaan kannattaa suosia matkustamista junalla lähikohteisiin ja suosia lähellä tuotettuja asioita.
Lue myös: Tänäänkin ruoaksi on muovia – tutkijat tekivät ikävän löydön ruokaproteiineista
Katso myös: Luontokato etenee vauhdilla Suomen rannikolla
10:43
Haastattelussa Luontopaneelin varapuheenjohtaja Ilari Sääksjärvi ja John Nurmisen Säätiön erityisasiantuntija Miina Mäki.