Suomen maine maailman onnellisimpana maana ei sovi stereotypiaan jurottavasta kansalaisesta. Filosofian tohtori ja tietokirjailija Elina Vessonen vieraili Uutisaamussa kertomassa, miten mieltä oikein mitataan.
Ihmismieltä mitataan tutkimuksissa kyselyin ja testein. Arvioinnin kohteita ovat esimerkiksi masennus, persoonallisuus, älykkyys ja onnellisuus.
Suomi on saanut haltuunsa maailman onnellisimman maan tittelin neljänä vuotena peräkkäin. Saavutus ei sovi kovin hyvin mielikuvaan jurosta, sulkeutuneesta ja epävarmasta mattimeikäläisestä.
Onnellisuudella on kuitenkin eri muotoja ja tutkimuksissa onnellisuus eritellään usein kolmeen eri luokkaan, tuoreen Mielen Mittarit -kirjan kirjoittanut Elina Vessonen kertoi Uutisaamussa.
Mitä hyötyä persoonallisuustesteistä on, ja voiko niitä käyttää työhaastattelussa? Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta.
Kolme tapaa arvioida onnellisuutta
Yksi parhaiten tunnettuja onnellisuuden muotoja on Vessosen mukaan niin sanottu elämäntyytyväisyys eli ihmisen kokonaisvaltainen arvio siitä, miten hänellä menee elämässä.
Toinen tapa arvioida ihmisen auvoa on se, kuinka paljon hän kokee positiivisia tunteita suhteessa negatiivisiin tunteisiin – eli esimerkiksi ilon ja surun tunteiden suhdetta.
Kolmatta keinoa kutsutaan "kukoistukseksi". Sen avulla arvioidaan sitä, kuinka merkitykselliseksi ihminen kokee elämänsä ja kuinka paljon hän pystyy vaikuttamaan sen kulkuun.
Edellä mainitut kolme mittaria ovat erillisiä, vaikkakin ne monesti korreloivat keskenään.
– Kun uutisoidaan, että Suomi on maailman onnellisin maa, on mitattu elämäntyytyväisyyttä. Jos arvioidaan positiivisia tunteita, Suomi ei olekaan kärjessä vaan siellä on esimerkiksi Etelä-Amerikan maita, Vessanen sanoi Uutisaamussa.
Voiko kyselytutkimusten tuloksiin luottaa? Katso koko haastattelu yllä olevalta videolta.
Lue myös: Seitsemän myrkyllisen ihmisen arkkityyppiä – tunnistatko itsesi?
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
0:24
Tästä ei voi tulla kuin iloiseksi! Mari löysi ihanan kirjeen ilmapallosta.