Moni muuttaa elämänsä uuden vuoden kunniaksi, mutta tekeekö elämäntaparemontti onnelliseksi? Onnellisuustutkijat paljastavat, mistä autuus oikeasti on kiinni.
Tammikuu on elämäntapamuutosten aikaa. Moni vaihtaa liikunta- ja ruokatottumuksensa uusiin, mutta tekeekö elämäntaparemontti onnellisemmaksi?
– Olen vähän vastaan tätä uusi vuosi, uusi minä -narratiivia, onnellisuustutkija Jennifer De Paola Helsingin yliopistosta sanoo Huomenta Suomessa.
– Ne ovat vähän hankalia, isot muutokset, ja kun motivaatio vähenee ja tulee pieni räpsähdys, kannattaa antaa itselleen anteeksi. Voi aina jatkaa siitä, mihin jäi, hän jatkaa.
Lue myös: Onko sinulla "heikko tahdonvoima"? Pelkkä itsekuri ei riitä mihinkään – tätä muutos oikeasti vaatii
Aalto-yliopiston apulaisprofessori filosofi Frank Martela on itse havainnut, että ahdistus lisääntyy, mikäli akateemista kirjallisuutta ei päiväkausiin pääse lukemaan.
– Keskimäärin ihmiset tarvitsevat liikuntaa, ihmissuhteita sun muita, mutta loppujen lopuksi se, mikä juuri minut tekee onnelliseksi, on myös aika yksilöllinen asia, Martela sanoo.
Onko onnellisuus asenne, päämäärä vai sattumien summa? Juttu jatkuu videon alla.
9:06
Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisen onnellisuuteen? Haastattelussa emeritusprofessori ja onnellisuustutkija Hannu Uusitalo.
Onnellisen elämällä on tarkoitus ja merkitys
Onnellisuuden saavuttamiseen voi tarjota miten paljon niksejä tahansa, mutta ne eivät tee kaikkia autuaiksi. Onnellisista ihmisistä kuitenkin tiedetään jotakin.
De Paolan mukaan onnelliset ihmiset esimerkiksi kokevat usein positiivisia, harvemmin negatiivisia tunteita. Heidän elämällään on jonkinlainen tarkoitus ja merkitys.
– Usein onnelliset eivät keksity liikaa itseensä, vaan tarpeeksi kiinnittävät huomiota ihmisiin ympärillä, Martela kuvaa.
Liika omaan napaan tuijottaminen voi kääntyä itseään vastaan. Myös se, että osaa olla tyytyväinen elämänsä nykyiseen sisältöön, auttaa.
– Onnellisuus usein on kiinni paljon siitä, mitä meillä on [elämässämme], ja mitä ovat odotukset, Martela kuvaa.
Lue myös: Unohda perinteiset uudenvuodenlupaukset: Psykiatri vinkkaa toimivamman maanantairutiinin
Hetkessä eläminen lisäisi onnellisuutta: "Kun mennään konserttiin, siellä ihmiset ovat koko ajan puhelimen kanssa "
Jos olo on onneton, ei kannata heti huolestua. Sen sijaan tulisi pohtia, mistä olotila johtuu.
– Meidän ei ole tarkoitus olla onnellisia ihan koko ajan. Suru ja vaikeat tunteet ovat ihan normaali asia ja osa elämää, De Paola muistuttaa.
Se, mitä "onni" ylipäätään on, vaihtelee aikakauden ja ajan mukaan. De Paola ei pitäisi varsinaisesti erikoisena sitä, että nykyisessä sosiaalisessa mediassa elämän ihanat asiat korostuvat.
– Ei se ole uusi asia välttämättä. Myös 50 vuotta sitten oli jo tapa ottaa kuvia synttäreistä, häistä, ilon hetkistä. Nyt iso ero on, että me jaamme niitä reaaliajassa maailman kanssa, De Paola sanoo.
Somea selatessaan kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että kyse on yleensä juuri kohokohtien jakamisesta.
– Elämä ei koostu pelkästään täydellisistä hetkistä. Joskus on tylsää, tai ei tapahdu mitään erikoista. Se on ihan ok, De Paola sanoo.
Toisinaan jakaminen someen kuitenkin muodostuu tärkeämmäksi kuin itse tapahtuma. Silloin onni voi livetä hyppysistä.
– Yksi, mitä sosiaalinen media tekee, on, että emme osaa enää nauttia siitä hetkestä. Nykyään, kun mennään konserttiin, siellä ihmiset ovat koko ajan puhelimen kanssa nauhoittamassa sitä konserttia, Martela sanoo.
– Mietin, mikä sen pointti on: missaat sen koko konsertin itsessään, sen koko elämyksen, koska keskityt vain siihen, että saat jonkun videopätkän siitä.
Miten sitten tulisi suhtautua siihen, kun jotakin negatiivista tapahtuu? Miten suomalaisten onni eroaa muiden kansojen onnellisuudesta? Miksi Suomi on maailman onnellisin maa? Katso keskustelu videolta jutun alussa.
Lue myös:
Eikö elämäntapamuutos ole tuottanut näkyviä tuloksia? Nämä pienet onnistumiset motivoivat jatkamaan
Mervi teki elämäntapamuutoksen ja laihdutti lähes 50 kiloa – voi nyt paremmin kuin koskaan
Katso myös: Motivaatio on vessapaperia eikä sitä pidä odotella, sanoo Fatima Witick – liikunnan voi vain aloittaa
8:40
Treenivinkkejä antamassa tanssi-, jooga- ja pilatesopettaja Fatima Witick.