Suojelupoliisin mukaan äärioikeiston uhka on Suomessa voimistunut.
– Tässä ikävä kyllä Suomessa on seurattu laajemmin länsimaissa nähtyä trendiä, jossa äärioikeistolainen liikehdintä on vahvistunut. Käytännössä suojelupoliisi on tunnistanut sellaisia äärioikeistolaisia toimijoita, joilla on sekä kyky että motivaatio terrori-iskun toteuttamiseen, sanoi analyysipäällikkö Pekka Hiltunen supon vuosikirjan julkistamistilaisuudessa.
Supo kertoo tunnistaneensa äärioikeistolaista terrorismia kannattavia ja sympatisoivia ihmisiä. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöissä on äärioikeistolaisia toimijoita.
– Se mitä pidämme äärimmäisen huolestuttavana on, että suojelupoliisin tietoon on tullut viitteitä myös konkreettisten tekojen valmistelusta. Konkreettisten tekojen valmistelulla tarkoitetaan esimerkiksi väkivaltaiseen toimintaan soveltuvan välineistön hankkimispyrkimyksiä, Hiltunen sanoi.
Supon päällikkö Antti Pelttari ei suostunut tiedotustilaisuudessa kommentoimaan, onko havaituista tekojen valmisteluista aloitettu esitutkintoja.
Äärioikeistolaisen terrorismiuhan muodostavat ihmiset eivät supon mukaan tavallisesti kuulu järjestäytyneisiin äärioikeistoryhmiin tai osallistu näkyvään toimintaan, vaan pyrkivät pikemminkin salaamaan toimintansa. Supon tunnistamat kohdehenkilöt kytkeytyvät tyypillisesti osaksi äärioikeiston kansainvälistä verkkoympäristöä.
– Kansainvälisellä verkkoympäristöllä on huomattava rooli äärioikeistolaisen aatteen leviämisessä. Äärioikeiston suosimilla sosiaalisen median alustoilla toimijat myös verkostoituvat keskenään, levittävät terroristista propagandaa ja yllyttävät toisiaan väkivaltaisuuksiin, tiistaina julkaistussa supon vuosikirjassa sanotaan.
Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä noin 390
Äärioikeistoon liittyvästä kasvaneesta huolesta huolimatta suojelupoliisi pitää terrorismin uhka-arvionsa ennallaan. Neliportaisella asteikolla uhka on tasolla kaksi, eli kohonnut.
Hiltusen mukaan radikaali-islamistisen terrorismin uhka ei ole muuttunut.
Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on noin 390. Määrä on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Enemmistöllä kohdehenkilöistä on yhteyksiä radikaali-islamismiin.
Suurimman terroriuhan muodostavat supon mukaan äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset toimijat tai pienryhmät. Konfliktialueilla toimivien terroristijärjestöjen ulkomailta järjestämien iskujen uhka on Suomessa matala.
Äärioikeiston kohteena etniset ja uskonnolliset vähemmistöt
Supon mukaan äärioikeistolaisten iskujen ja niissä kuolleiden ihmisten määrä moninkertaistui länsimaissa vuosina 2014–2019. Äärioikeistolaisia terrori-iskuja tapahtui muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Uudessa-Seelannissa, Saksassa, Britanniassa ja Norjassa.
Vuonna 2019 tapahtui laajamittaisia aseellisia iskuja, joista vakavin oli Uuden-Seelannin Christchurchin terrori-isku. Hyökkäyksessä kahteen moskeijaan kuoli yhteensä 51 ihmistä.
Vuonna 2020 ainoa toteutunut laaja äärioikeiston väkivallanteko tapahtui Saksan Hanaussa helmikuussa. 43-vuotias mies surmasi 10 ihmistä ja itsensä. Supon mukaan viime vuonna länsimaissa paljastui lisäksi useita iskuhankkeita.
Äärioikeistolaisen terrorismin kohteena ovat supon mukaan ensisijaisesti etniset ja uskonnolliset vähemmistöt.
– Laajamittainen väkivalta on viime vuosina kohdistunut erityisesti islaminuskoa tai juutalaisuutta edustaviin ryhmiin ja symbolisiin kohteisiin, kuten moskeijoihin tai synagogiin, vuosikirjassa sanotaan.
Myös liberaalin maahanmuuttopolitiikan kannattajiksi profiloituneet ihmiset ovat valikoituneet äärioikeistolaisten iskuhankkeiden kohteiksi.
– Euroopassa on nähty useita väkivallantekoja ja iskusuunnitelmia, jotka ovat kohdistuneet maahanmuuttomyönteisiin poliitikkoihin. Aatteellisesti äärioikeistolaiset iskut perustuvat esimerkiksi islaminvastaisuuteen, antisemitismiin tai yleiseen maahanmuuttovastaisuuteen.
Supon mukaan yksi aatteellisista vaikuttimista on myös niin sanottu väestönvaihtoteoria. Kyseinen salaliittoteoria pitää maahanmuuttoa uhkana valkoiselle väestölle.
Suomessa perheitä, joissa radikalisoituminen jo kolmannessa polvessa
Supon mukaan Isisin (Isil) vetovoima on heikentynyt sen jälkeen, kun se menetti alueensa Syyriassa ja Irakissa vuonna 2019. Ääriliikkeen ideologian kannattajat tai heidän verkostonsa eivät kuitenkaan ole kadonneet, ja Euroopassa verkostoja ovat vahvistaneet vierastaistelijat.
– Alueelta palaavat vahvistavat radikaali-islamistisia verkostoja Euroopassa. Isilin alueella on syntynyt rajat ylittäviä tuttavuuksia ja monimutkaisia perhesuhteita, todetaan vuosikirjassa.
Syyrian al-Holin leiriltä palasi Suomeen viime vuonna ihmisiä. Supon mukaan suurin osa konfliktialueelta palaavista todennäköisesti jatkaa toimintaansa radikaali-islamistisissa verkostoissa.
– Suojelupoliisi arvioi konfliktialueilta palaavien henkilöiden muodostavan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä uhkan kansalliselle turvallisuudelle.
Supo on huolissaan ylisukupolvisesta radikalisoitumisesta, jota on havaittu Suomessakin.
– Suomessa on perheitä, joissa radikalisoituminen on kulkeutunut jo kolmanteen sukupolveen. Lapset saattavat kasvaa pienestä pitäen radikaalissa ympäristössä.
Supo toteaa, että radikaalien verkostojen vahvistumista pitää ehkäistä.
– Pahimmassa tapauksessa Suomessakin syntyy verkostoja, joissa eletään radikaalissa rinnakkaistodellisuudessa, josta on vaikeaa irtautua.