Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan on "suuri pettymys", että tilanne on näin huono. Orpo ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kommentoivat hallitusneuvotteluiden etenemistä torstaiaamuna.
Säätytalossa hallitusneuvottelut jatkuvat kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n välillä.
Kokoomuksen Orpon mukaan edellisellä vaalikaudella tehdystä sote-mallista puuttuu "toista miljardia" euroa.
– Meillä ei ollut sitä tietoa ja nyt käydään läpi sitä, onko se oikea kuva.
Soten menot kasvavat painelaskelman mukaan kuusi miljardia seuraavan neljän vuoden aikana, Orpo sanoo. Se on Orpon mukaan niin "suunnaton summa", ettei sitä voi selittää pelkästään väestön ikääntymisellä.
"Sote on keskeneräinen"
Orpon mukaan on suuri pettymys, että tilanne on näin huono.
– Sote-malli on yksinkertaisesti keskeneräinen ja meillä ei ole ollut tietoa, että täältä puuttuu yli miljardi.
Orpon mukaan hallitusta muodostavien kesken ei ole sotesta "riitaa", se on vain "äärettömän vaikea kysymys".
– Meidän täytyy löytää tehokkaampia ratkaisuja. Mikään hyvinvointiyhteiskunta ei kestä sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kulut kasvavat kuusi miljardia eli 25 prosenttia neljän vuoden aikana.
– Mietimme, millä keinoilla selvittäisiin 4,5 miljardin kasvulla neljässä vuodessa.
Orpon mukaan keinoja "ihan varmasti löytyy". Orpo kertoo Sitran mallista, jossa dataa hyödyntämällä voitaisiin saada 770 miljoonan euron tuottavuusparannus.
Hoitajamitoitusta "pitää arvioida"
Orpolta kysyttiin hoitotakuun ja hoitajamitoituksen tulevaisuudesta.
– Nämä ovat erittäin vaikeita kysymyksiä. Ne molemmat edellyttävät hoitajia. Sanon nyt vähän tiukemmin eli minusta nämä sote-asiat on laiminlyöty. Miljardi puuttuu rahaa, hoitapulaan ei ole oikeasti puututtu, jonotilanne on päästetty erittäin vaikeaksi, vanhuspalveluissa on suuria ongelmia, Orpo vastaa.
– Nyt pitää arvioida sitä, voidaanko sinänsä tärkeää hoitajamitoituksen mahdollisuutta edistää. Täytyisi olla myös hoitajia, hän jatkaa.
"Ei ole varaa tehdä sinne päin"
Orpo toistaa tiedotustilaisuudessa näkemyksensä, että julkisen talouden tilanne on hänen mukaansa huonompi kuin uskottiinkaan.
Näin ollen ei ole Orpon mielestä "varaa tehdä sinne päin" tai "löysä ratkaisu".
– Muuten voidaan heittää hyvästit 2030-luvulla hyvinvointiyhteiskunnalle palveluineen, Orpo väittää.
Veroissa liikettä
Orpolta kysyttiin myös, onko ansiotuloverojen alennukseen mahdollisuuksia. Eilen perussuomalaisten Riikka Purra totesi, että velaksi veronalennuksia ei voi tehdä.
Ansiotulojen verotuksen alentaminen olisi Orpon mukaan "hyvä keino".
– Verotyöryhmä aloitti eilen. Muodostetaan käsitys eri puolueiden tavoitteista ja katsotaan, mikä on mahdollista, Orpo toteaa.
– Työn vastaanottamisesta on isossa kuvassa tarkoitus tehdä kannattavampaa. Toisaalta halutaan huolehtia ostovoimasta. Työn verotus ja eläkkeen verotus ovat siihen väline, Orpo jatkaa.
Nykyisessä julkisen talouden tilanteessa täytyy myös katsoa, mitä veroja mahdollisesti voidaan nostaa, Orpo sanoo. Erikseen mainitaan haitta- ja kulutusverot sekä välillinen verotus.
– Huolehditaan myös tulopuolesta.
Mahdollisen veropaketin yksityiskohtia Orpo ei halunnut kommentoida.
Essayah: Soten rahoitus ei ole kunnossa
Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan sosiaalidemokraattien johtaman edellisen hallituksen sote-malli on aiheuttanut sen, ettei rahoitus ole kunnossa.
– On huomioitava, että palkkaharmonisaation ja ICT:n rahat puuttuvat, Essayah sanoo.
Essayahilta kysyttiin, onko tavoite julkisen talouden tasapainottamisesta mahdollista niin sanotun sote-pommin valjettua.
– Nyt on se hetki, kun asialle voimme jotain tehdä. Jos emme nyt pysty tekemään mitään, meillä on muutaman vuoden päästä 12 miljardin kestävyysvaje taitettavana, hän vastaa.
Hoitajamitoituksesta luopumista Essayah ei kommentoi. Sen sijaan hän toteaa, että rahoitusmallissa pitäisi panostaa ennaltaehkäisyys, terveyden edistämiseen ja perustason palveluihin.
– Jos ajatellaan, että aina joudutaan odottamaan erikoissairaanhoidossa tai lastensuojelussa, se on huomattavan paljon kalliimpaa kuin ennaltaehkäiseminen ja perustason palveluihin vaikuttaminen, Essayah katsoo.