A-klinikkasäätiö tiedotti viime viikolla julkaisemastaan nettitestistä, jonka avulla voi arvioida mahdollista riippuvuuttaan Facebookin käytöstä. Viikon aikana testi tehtiin noin 15 000 kertaa Nuortenlinkki.fi-palvelussa ja tämän lisäksi noin 2 500 kertaa Päihdelinkki.fi-palvelussa.
Nuortenlinkissä testin tehneistä 31 prosenttia sai palautteeksi ”mahdollinen Facebook-riippuvuus” ja 27 prosenttia ”todennäköinen Facebook-riippuvuus”. Loput 42 prosenttia vastaajista sai tulokseksi, ettei Facebookin käyttö aiheuta heille riippuvuutta.
Testitulosten perusteella naiset ovat selvästi miehiä alttiimpia Facebook-riippuvuudelle. Kolmannes (33 prosenttia) testin tehneistä naisista sai tuloksen ”todennäköinen Facebook-riippuvuus”, kun miehistä saman tuloksen sai alle viidennes (18 prosenttia). Facebook-testi myös kiinnosti naisia enemmän kuin miehiä: heidän osuutensa testin tehneistä oli 59 prosenttia.
– Naisten miehiä suurempi kiinnostus Facebookia kohtaan ei tullut yllätyksenä, toteaa A-klinikkasäätiön viestintäpäällikkö Aino Majava.
– Facebook on monelle tärkeä väline, jonka kautta pitää yhteyttä toisiin ihmisiin. Palveluun jää helposti koukkuun etenkin stressaavissa elämäntilanteissa, tai silloin, kun tuntee itsensä yksinäiseksi.
Lähes yksi neljästä (23 prosenttia) testiin vastanneesta kertoi viettävänsä usein tai hyvin usein aikaa ajatellen Facebookia ja suunnitellen sen käyttöä.
– On huolestuttavaa, että noinkin monella suomalaisella on vaikeuksia Facebookin käytön hallinnassa. Jos kuuluu kyseiseen ryhmään, kesälomalla voisi harkita taukoa somesta, sanoo A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.
– Riippuvuuskäyttäytymiseen altistavia ärsykkeitä on arjessamme yhä enemmän, ja näistä uusista ilmiöistä täytyy keskustella ja kerätä tietoa. Kohtaamme A-klinikkasäätiössä addiktioiden koko kirjon ja pyrimme jatkuvasti löytämään keinoja vastata myös digitaalisen maailman haasteisiin, Simojoki kertoo.
A-klinikkasäätiön Nuortenlinkki.fi- ja Päihdelinkki.fi-palveluissa julkaistu Facebook-riippuvuustesti perustuu Bergenin yliopiston psykologian tohtori Cecilie Schou Andreassenin tutkimukseen. Testin tulokset ovat viitteellisiä eikä niiden perusteella voida diagnosoida riippuvuutta.