Pehmeä savi on yksi rakentajalle riskialtteimpia maaperiä Suomessa. Talonhankkijan kannattaakin aina tutkituttaa maaperä.
Norjan kahden viikon takaista maanvyörymää ei pidetä todennäköisenä Suomessa, mutta vahinkoja aiheuttavia maanvajoamia on tapahtunut myös täällä. Erityisen otollista vajoamisille on pehmeä savimaa. Geologi Maarit Saresma Geologian tutkimuskeskuksesta sanoo, että Suomessa ei ole kuitenkaan juoksusavea, jonka arvellaan aiheuttaneen Norjan onnettomuuden.
– Suomessa ei varsinaisesti esiinny juoksusavea, jota Norjassa tiettävästi oli. Suomessa savimaa on kerrostunut ympäristössä, jossa vedessä ei ollut suolaa. Savi on siis syntynyt makeaan veteen, ja varsinaista juoksusavea ei ole syntynyt, Saresma sanoi Viiden jälkeen -ohjelmalle.
Hienorakeinen maa on herkin liikkumaan. Yllä olevalta videolta näet missä päin Suomea tällaista maata on eniten.
Ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma ilmaston lämpeneminen on jossakin määrin uhka myös maaperälle. Vettynyt savimaa on altis antamaan periksi.
– Ulkoinen häiriö saa maaperän – esimerkiksi saven – käyttäytymään eri tavalla. Rankkasateet on yksi esimerkki, joka saa maan lujuuden heikentymään, Sarasma sanoo.
Video (juttu jatkuu videon jälkeen) Maa vyöryi talon alta Tampereella viime helmikuussa – korjaustöitä ei ole vieläkään aloitettu:
2:14
Rakentajan kartoitettava maan vajoamisen riskit
Maaperä kannattaa ottaa huomioon uutta taloa tai talokauppoja suunnitellessa. Yleensä kaavoitetuista tonteista löytyy kunnalta maaperätutkimus, mutta tutkimuksen voi teettää myös itse. Urakkamaailman mukaan maaperätutkimus maksaa 1 000–2 000 euroa.
Tampereen yliopiston rakennustekniikan professori Tim Länsivaara muistuttaa, että lain mukaan rakentajan on aina tunnettava maaperä.
– Ensin täytyy tehdä pohjatutkimuksia, joilla kartoitetaan millainen maaperä on ja sen tekniset ominaisuudet. Näiden perusteella voidaan arvioida muun muassa sortumisvaaraa sekä sitä, millaisia kuormituksia voidaan sallia, ja tarvitseeko paaluttaa, Länsivaara sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Länsivaara sanoo, että Suomessa maan vajoaman syy on yleensä jokin asia, jota ei ole osattu ennakoida.
– Maan vajoaminen voi johtua liian vähäisistä pohjatutkimuksista: ei ole huomattu maaperässä jotakin olosuhdetta, esimerkiksi pehmeää maakerrosta.
– Jyrkät luiskat ja jokipenkereet ovat sortuman kannalta vaarallisia. Pitää laskea, että maaperässä on riittävä vakaus, ettei tapahdu sortumia. Savikkoalueilla painuminen pitää ottaa huomioon.
Myös ihmisten aiheuttamat maaperätekijät on otettava huomioon. Muun muassa täyttömaa voi lisätä maanvajoamisen riskiä.
– Esimerkiksi Helsingissä on täytetty paljon merenrantoja. Rakennetussa ympäristössä täytyy huomioida myös, että aiempi toiminta on voinut saastuttaa maaperän, Länsivaara sanoo.