Viime aikoina sivullisten kimppuun hyökkäilevät koirat ovat olleet otsikoissa niin useasti, että ne tuntuvat jo maanlaajuiselta riesalta.
MTV kertoi tiistaina traagisesta tapahtumasarjasta, jossa suurikokoiset koirat purivat pienemmän koiran kuoliaaksi Lahdessa.
Tapaus ei ollut lainkaan tavaton. Toukokuun puolella koira kävi Pohjois-Savon Kaavilla pyöräilijän kimppuun, ja Hämeenlinnassa koiraansa ulkoiluttanut pariskunta joutui jopa kolmen koiran kynsiin. Aurassa kauhua oli puolestaan herättänyt vapaana ollut paimenkoira.
Tapauksia on ollut lyhyen ajan sisään niin useita, että niitä on vaikea kutsua vain sattumiksi.
Rikosnimikkeitä useita
MTV Uutisten haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ilmiölle ei ole yhtä selkeää selitystä. Lisäksi tapauksista ei ole olemassa kovin tarkkaa rikosseurantaa.
Tämä johtuu siitä, että hyökkäyksiä käsitellään useiden rikosnimikkeiden alla, kertoo rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisista.
– Näitä tapauksia tutkitaan usein vartioimatta jättämisinä, järjestysrikkomuksina ja vammantuottamuksina. Niiden käsittelyyn meillä on tietenkin selkeä linja.
Helsingin poliisi perusti viime vuoden lokakuussa Suomen ensimmäisen eläimiin liittyviin rikoksiin keskittyvän tutkintaryhmän, jonka johtajana Hietala toimii.
Koiriin kohdistuva väkivalta lisääntynyt
Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton SEY:n Kati Pulli kertoo, että eläinsuojelutoimijat ovat saaneet enenevissä määrin yhteydenottoja koiriin kohdistuvasta väkivallasta, ei niinkään koirien tekemisistä hyökkäyksistä.
– Voisi silti ajatella, että koiriin kohdistuvan väkivallan ja koirien aggressiivisen käyttäytymisen välillä on yhtymäkohtia.
Yhtenä syynä on yksinkertaisesti sekin, että koirien määrä on Suomessa lisääntynyt merkittävästi. Tämä on myös lisännyt riskiä sitä kohtaan, etteivät kaikki koirat ole aina osaavissa käsissä.
– Kun osaaminen koiran kouluttamiseen ei riitä, turvaudutaan väkivaltaan. Kaikki rodut eivät myöskään sovi välttämättä kaikille.
Pentutehtailu huolettaa
Komisario Anne Hietala arvelee Helsinkiinkin pesiytyneen pentutehtailun lisänneen koirien häiriökäyttäytymistä.
– Suuri osa näistä pennuista on ulkomailta tuotuja, rokottamattomia ja siruttomia, eli niiden alkuperää on vaikea selvittää. Niillä saattaa olla tauteja, ja ne on todennäköisesti hyvin varhain vieroitettu emoistaan.
– Jos eläimiä on pennusta saakka kohdeltu huonosti, niin luonneongelmia tulee väistämättä, lisää Kati Pulli SEY:stä.
Valistusta ja maalaisjärkeä lemmikin hankintaan
Hietala kehottaa koirien omistajia ja hankkijoita järjenkäyttöön.
– Pitäisi jo myynti-ilmoitusten perusteella arvioida, ovatko pentujen kauppaajat luotettavia. Aina ei kannata hankkia sitä halvinta eläintä.
Pulli taasen korostaa hänen edustamansa tahon olevan matalan kynnyksen ilmoitustaho, joka tarjoaa auliisti neuvoa eläintenhoitoon liittyvissä kysymyksissä. SEY auttaa myös silloin, jos oma koira alkaa käyttäytyä aggressiivisesti.
– Tällaisissa tapauksissa pitää aina hakea ammattilaisen apua mahdollisimman pian. Jos koira ei ole aiemmin käyttäytynyt huonosti, saattaa se olla sairas ja saattaa eläinlääkärin tutkittavaksi. Näissä tilanteissa ei saa jäädä yksin!