Suomen Moskovan entinen suurlähettiläs Mikko Hautala näki Venäjällä, miten maan asenne koveni länttä kohtaan. Yhdysvalloissa Washingtonin suurlähettiläänä toimiessaan hän todisti lähietäisyydeltä Suomen matkaa Nato-jäseneksi. Kokemuksistaan diplomaattina hän kirjoitti kirjan Sotaa ja rauhaa — Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella.
Mikko Hautala toimi Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläänä vuosina 2020–2024. Sitä ennen hän oli Suomen Venäjän-suurlähettiläs vuosina 2016–2020.
Hautala on suurlähettilään tehtävien lisäksi toiminut useissa muissa valtionhallinnoin tehtävissä, muun muassa presidentti Sauli Niinistön ulkopoliittisena neuvonantajana.
Lue myös: Häkkänen: Venäjä varustautuu liittolaistensa kanssa merkittävään voimankäyttöön
Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut Hautala kertoo, miten hän Moskovan vuosien aikana todisti Venäjän muuttuvaa asenneilmastoa.
Vaikka Suomea kohtaan ilmapiiri oli ystävällinen, alkoi pinnan alla olla myös epäystävällistä kohtelua.
– Oli aika paljon epäluuloa Suomea kohtaan ja piilokriittisyyttä. Itse huomasin miten militarisaatio eteni esimerkiksi lapset saivat marssikoulutusta päiväkodissa. Se näkyi myös asenteissa, jotka tulivat näkyviin epämuodollisissa tilanteissa, joissa kielenkannat aukenivat.
– Sen pystyi aistimaan, että tilanne oli menossa hankalampaan suuntaan. Mutta kyllä silloin oli vielä hankala nähdä, miten pitkälle tilanne menisi, kertoo Hautala kokemuksistaan.
Hautala ymmärsi Venäjän hyökkäävän Ukrainaan
Hautalan mukaan useat venäläisetkään eivät uskoneet, että tilanne etenisi tähän pisteeseen, kuin se on nyt mennyt.
Vuonna 2021 Hautala osallistui Simi Valleyssa järjestettyyn turvallisuuspolitiikan konferenssiin Reagan-foorumiin. Tuolloin hän sanoi ensimmäisen kerran, että uskoo Venäjän hyökkäävän Ukrainaan ja että venäläisjoukot pyrkivät valtaamaan pääkaupunki Kiovan.
– Se perustui ajatukseen, että Venäjä ei enää bluffaa, koska se oli laittanut suurvaltana uskottavuutensa peliin. Toinen asia oli sitten se, että kun he näyttivät Ukrainaa uhkaavan ja olivat valmiina hyökkäykseen niin oli todennäköistä, että he ensin tavoittelisivat Kiovaa ja maan poliittisen johdon vaihtamista.
– Kyllä se oli tunne ja looginen päättely, mitään salaista tietoa ei minulla siinä vaiheessa ollut, muistelee Hautala.
Loppu tarinasta onkin kaikkien muistissa, helmikuun 24. vuonna 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hautala oli yllättynyt vain siitä, että hyökkäyksen aloittamisesta meni niinkin pitkään.
Ovi hyvin pitkään kiinni
Vaikka Venäjällä valta vaihtuisi, sinne istutettu "putinismi" tulee jatkumaan vielä pitkään. Tämä vaikuttaa väistämättä myös Suomen varautumiseen.
Suomen pitää varautua myös siihen, että tilanne voi mennä vielä hankalammaksi.
– Ei voi ajatella, että tämä menee ohi ja sitten pääsemme johonkin rauhallisempaan tilaan. Meidän täytyy ymmärtää se, että mikään meidän taloudellisesta hyvinvoinnistamme ei voi perustua Venäjän kauppaan. Se ovi on nyt hyvin pitkän ajan kiinni.
Hautalan mukaan pitkäaikainen ja pysyvä muutos tarkoittaa sitä, että Suomen pitää varautua niin turvallisuudessa kuin taloussuhteissakin pitkään kylmään kauteen.
Vaikka Hautala onkin ennusteissaan synkkä Venäjä-suhteiden osalta, hän tunnustautuu lopulta optimistiksi ja uskoo Suomen selviävän.
– Vaikeissakin tilanteissa jotkut pärjäävät, nyt pitää syödä kärmeskeittoa ja rakentaa sinnikkäästi parempaa tulevaisuutta.