Tammisaarelainen suutari Ari Eronen etsi työntekijää kahden vuoden ajan. Sopiva tekijä löytyi ukrainalaisten pakolaisten joukosta.
– Yksi verhoilija osui silmään. Meillä oli kolmen tunnin työhaastattelu, jossa puhuttiin 15 minuuttia. Hän teki näytöstöitä ja hankaliakin tekniikoita, sitten teimme työsopimuksen ja aloimme hommiin.
– Hän pystyy ompelemaan ja omaksuu nopeasti nahkatyöt ja suutarin hommat, tällaista moniosaajaa en ole aiemmin valitettavasti löytänyt.
Erosen palkkaama Volodymyr Martysov sanoo pitävänsä työstään.
–Tässä työssä voin toimia täysivaltaisena ihmisenä. Täällä saan tehdä uutta, ja jos en ennestään osaa, voin opetella.
Eroselle Volodymyrin palkkaaminen oli ”win win -tilanne”.
– Oma vapaa-aikani lisääntyi huomattavasti. 250 tunnin työkuukaudet ovat nyt aika lähellä normaalia. Lisäksi voimme tarjota asiakkaille uusia tuotteita nopeammalla aikataululla, Eronen luettelee palkkaamisen etuja.
Jonossa tuhansia tekijöitä
Suomalaisyritykset ovat työllistäneet vasta vähän ukrainalaispakolaisia, vaikka osaavia tekijöitä olisi jonossa tuhansia.
Suomessa ukrainalaisia on työskennellyt esimerkiksi kausityöntekijänä marja- ja viljelypuolella sekä rakennus-, ravintola- ja siivousalalla.
TE-toimistoihin on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi tällä hetkellä vajaa 5 000 tilapäisen suojelun saanutta ukrainalaista. Tästä työvoimasta kiinnostuneita työnantajia on TE-toimiston listoilla vajaa tuhat.
Työnantajat ja työntekijät eivät kohtaa
Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan kahdeksan prosenttia yrityksistä on jo työllistänyt ukrainalaisia ja viidennes olisi kiinnostunut heidän työllistämisestään.
Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Mikko Valtosen mukaan yrityksillä on hankaluuksia löytää ukrainalaisia osaajia.
– Myös kielitaitovaatimukset ovat meidän ongelmamme. Pitäisi miettiä, kuinka usein vaadimme kotimaisten kielten taitoa vai voisiko vaikka englannilla pärjätä useammin, Valtonen pohtii.
Vaikka Erosen ja Martysovin suutarinpajalla yhteistä kieltä ei vielä löydykään, ovat työt sujuneet tähän saakka Google Kääntäjän avulla.
– Se on hidasta, eikä se taivu kaikkien ammattisanojen kanssa. Volodymyrillä on kuitenkin jo ammattisanasto hallussa suomeksi ja etsimme parhaillaan kielikurssia, Eronen sanoo.
Hitaaseen byrokratiaan toivotaan helpotusta
Volodymyr Martysoville oman alan työpaikka Suomessa on ollut lottovoitto, eikä lapsiperheellä ole kiirettä takaisin kotimaahan.
– Eihän meillä ole Ukrainassa minne palata. Minulla oli aiemmin maatilkku, mutta se on miehitysalueella. Voi sanoa, että olemme menettäneet kaiken, Volodymyr sanoo.
Suomen Yrittäjien mukaan ukrainalaisen työvoiman palkkaamista hankaloittaa monimutkainen ja hidas byrokratia.
Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasen mukaan yrityksen kannalta ukrainalaisen palkkaaminen on hyvin helppo asia, eikä se vaadi isoa vaivannäköä.
– Sen sijaan se, että miten näille henkilöille saadaan avattua pankkitili ja hoidettua muita yhteiskunnassa välttämättömiä palveluita on osoittautunut pullonkaulaksi.
Eronen auttoi työntekijäänsä saamaan tarvittavat asiat kuntoon.
– Kesti kaksi kuukautta, että saimme Volodymyrille henkilötunnuksen, verokortin, ja pankkitilin. Koko prosessi oli paljon pidempi mitä olin ikinä kuvitellut.
Eronen toivookin, että valtion eri instanssit tekisivät asiassa nykyistä paremmin yhteistyötä.
– Tai olisi joku prosessi, mitä pitkin yrittäjät ja maahanmuuttajat voisivat edetä. Tällä hetkellä se on kadoksissa tai ei ainakaan näy ulospäin eivätkä eri virastojen työntekijät sitä tunnista, Eronen harmittelee.
Helpotusta työvoimapulaan
Suomeen tulleista ukrainalaispakolaisista lähes puolet on korkeasti koulutettuja. Heistä toivotaan apua Suomen työvoimapulaan pidemmäksi aikaa.
– Pieni vivahde siellä putken päässä, että hän joskus vielä jatkaisi tätä työtä kun minä eläköidyn, Eronen toivoo.
Suutari Ari Eronen löysi Volodymyr Martysovista kauan etsimänsä työntekijän.