Hetemäen koronaraportti on osunut synkkään arvioonsa. Raportissa ennakoitiin, että lomautettujen määrä nousee toukokuussa jopa 170 000 työntekijään.
Näin on todella käymässä, kuten kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman työryhmän raportissa ennustettiin. MTV Uutiset tilasi työ- ja elinkeinoministeriöstä tuoreimman mahdollisen tiedon lomautuksista.
TE-toimistojen lukuihin perustuvasta tilastosta käy ilmi, että maanantaina 11. toukokuuta lomautettuja oli liki 168 000 – ja vielä on toukokuuta reippaasti jäljellä.
Ravintoloiden sulkeminen lisäsi välittömästi alan työntekijöiden lomautuksia.
Reilu vuosi sitten lomautettuja oli vajaa 12 000, joten koronakriisi vaikuttaa rajusti suomalaiseen työelämään.
Lomautukset ovat kirpaisseet eniten heitä, joilla ei ole ammattinimikettä –näissä lomautettuja oli maanantaina yli 33 000. Seuraavaksi eniten lomautuksia on myyjissä ja kauppiaissa, yhteensä 12 500. Lomautukset ovat iskeneet erityisen voimallisesti ravintola-alan työntekijöihin.
Lomautettujen määrä nousi jo maaliskuussa huimasti vuotta aiempaan.
Lomautus on irtisanomista hellempi ratkaisu
Jos synkistä luvuista etsitään myönteisiä puolia, lomautus on aina kevyempi vaihtoehto kuin irtisanominen. Monessa yrityksessä ja yhteisössä sinnitellään ja halutaan uskoa parempaan aikaan.
Maaliskuun lopun työttömyystilastoista näemme, miten työttömyysaste on hiljalleen noussut liki 12 prosenttiin (työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto). Nousua on ollut tammikuuhun verrattuna pari prosenttiyksikköä. Arvattavaa kuitenkin on, että koronakriisin iskettyä esimerkiksi ravintoloihin, tämänhetkinen työttömyystilanne on tilastoa synkempi.
Synkkä arvio lomautusten räjähdysmäisestä kasvusta toteutui – näissä ammateissa koronakriisi iskee pahimmin
Näytelmäkirjailijalta työt vain katosivat
Jos ei ole ammattia, siellä työttömyys on suurinta. Seuraavaksi tulevat myyjät ja kauppiaat ja tämän jälkeen rakennustyöntekijät.
Koronakriisi on moukaroinut muun muassa kulttuurialaa. Helsinkiläiseltä näytelmäkirjailija Veera Tyhtilältä työt vain katosivat. Vaikka epävarmuuden sieto kuuluu tietyllä tavalla ammatinkuvaan, jysähti korona-aika kuin salama kirkkaalta taivaalta.
– Minulla oli näytelmä pyörimässä Helsingin ryhmäteatterissa, ja se olisi pyörinyt täysille katsomoille. Yllättäen jouduttiin perumaan koko näytäntökausi. Näytelmäkirjailijjan elämässä kun tulot koostuvat esitysjaksosta, minulta lähti kahdessa kuukaudessa koko vuoden tulot.
Näytelmäkirjailijan tulevaisuutta nakertaa myös teattereiden varovaisuus tulevien tilausten suhteen.
Työttömyys ja lomautukset osuvat erityisesti vailla ammattia oleviin.
Tässä vaiheessa koronakriisi näkyy suomalaisessa työelämässä erityisesti lomautuksina. Kun verrataan maaliskuun lopun lomautusmäärää vuoden takaiseen, on kasvua rajut 462 prosenttia. Sen sijaan työttömien määrän osalta kasvu on samalta aikajaksolta 9 prosenttia.
Työttömyys pahentui alkuvuonna varsin maltillisesti, mutta toisaalta työministeriön koostama tuorein tilasto yltää vasta maaliskuun loppuun.
Lisätty 13.5.2020 kello 15:08 tekstiin tieto, että työttömyysaste perustuu työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon.