Tuoreimmat työllisyysluvut kertovat yhä karusti siitä, miten koronapandemia runtelee Suomen taloutta ja työmarkkinoita.
Tilastokeskus kertoo, että Suomessa on nyt 47 000 työtöntä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli Tilastokeskuksen lukujen mukaan yli 208 000.
Kausi- ja satunnaisvaihtelun huomioon ottava työllisyysasteen trendiluku on silti pysynyt yli 71 prosentissa.
– Positiivista tässä on se, että työllisyysasteen trendiluku on yli 71 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku on pysynyt alle kahdeksassa prosentissa. Ei tässä hurraamista ole, mutta kehitys on ollut myönteisempää kuin pahimmissa skenaarioissa on uumoiltu, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen sanoo.
Lomautettujen määrä on noussut työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan vuodentakaisesta 60 000:lla, mutta kesän jälkeen lomautettujen määrä on vähentynyt yli neljällä tuhannella.
Lomautettuja oli syyskuussa yhteensä 73 600 henkilöä.
– Syyskuun luvuista nähdään, että työllisten määrä on noussut hieman alkukesästä. Viime viikkojen kehityksen perusteella voi sanoa, että tämä kehitys on kuitenkin pysähtynyt. Selkeätä parannusta ei kesän jälkeen ole nähty, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.
– Kokonaisuutena talous on toipunut jonkin verran, mutta viimeinen neljännes näyttää vaikealta, hän lisää.
Kuoppamäki arvioi, että koronan toinen aalto voi näkyä ravintola- ja matkailualan lisäksi myös palvelu- ja rakennusaloilla.
– Saattaa olla, että palvelualoilla kehitys hyytyy ja tulee uusia lomautuksiakin. Syksy työmarkkinoilla saattaa olla vaikea. Teollisuuspuolellakin tilanne on vaikea, kun uusia tilauksia on tullut vähemmän, Kuoppamäki pohtii.
– Myös rakennusalalla näkyy hiljenemisen merkkejä uusimmissa tilastoissa, vaikka kasvukeskuksissa rakentaminen jatkuu, hän lisää.
Kotitalouksilla ostovoimaa
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Pylkkänen pitää kaiken synkkyyden keskellä hyvänä sitä, että kotitalouksien ostovoima on toistaiseksi keskimäärin hyvällä tasolla.
– Onneksi Suomessa kulutuskysyntä on lähtenyt hyvään kasvuun. Meillä on takana noin neljän vuoden ajalta talouskasvua ja se heijastuu kotitalouksen ostovoiman hyvänä kuntona. Kestohyödykkeitäkin hankitaan, Pylkkänen sanoo.
Pylkkänen korostaa, että nuoret ovat korona-aikana haavoittuvassa asemassa.
– Nuorisotyöttömyys huolestuttaa. Nuoriso jää herkemmin työttömäksi, koska heillä on usein määräaikaisia sopimuksia. Nuoriso kärsii tästä tilanteesta eniten, Pylkkänen toteaa.
Myös korona-aikana on tarjolla avoimia työpaikkoja, mutta selvästi vähemmän kuin vuosi sitten.
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin syyskuun aikana 58 100 eli 7 400 vähemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa.
Kaikkiaan TE-toimistoissa oli syyskuussa avoinna 103 000 työpaikkaa, mikä on 18 500 vähemmän kuin vuosi sitten.