Syöpäkuolleisuus on suurinta vain perusasteen koulutuksen suorittaneilla, ilmenee Suomen Syöpärekisterin tutkimuksesta. Samassa väestöryhmässä myös syöpään kuolleisuuden väheneminen on pysähtynyt toisin kuin esimerkiksi korkeammin koulutetuilla.
Syöpärekisteri tarkasteli väestöryhmien välisiä eroja syöpään sairastumisessa ja kuolleisuudessa. Väestöryhmien väliset erot selittyvät sen mukaan muun muassa sillä, että alempiin sosiaaliryhmiin kuuluvat potilaat hakeutuvat hoitoon ja lähetetään jatkotutkimuksiin myöhemmin kuin korkeasti koulutetut.
Syöpärekisteri toteaa, että suuri osa sosiaaliseen asemaan tai asuinpaikkaan liittyvistä terveyseroista on epäoikeudenmukaisia eli eivät johdu yksilön tietoisesti tekemistä valinnoista.
– Keskeisin tapa lisätä terveydenhuollon yhdenvertaisuutta on parantaa perusterveydenhuoltoa ja näin varmistaa alkuvaiheen hoitoonpääsy. Kiireettömän hoidon hoitotakuun kiristäminen on välttämätön askel, sanoo Syöpäjärjestöjen Terveysosaston johtaja Juha Heino tiedotteessa.
Erot syöpien hoidossa ovat Suomessa kuitenkin vähäisiä ja hoito on korkeatasoista, tutkimus toteaa.
Suomen Syöpärekisteri on Suomen Syöpäyhdistyksen tutkimuslaitos.
Sosiaaliryhmillä eri syöpäriskit
Tutkimuksen mukaan syöpien ikävakioitu esiintyvyys on kuitenkin kasvanut kaikissa koulutusasteissa. Syöpärekisterin mukaan noin 40 prosenttia syövistä johtuu elintavoista, ja terveydelle haitalliset elämäntavat ovat pääsääntöisesti yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä.
– Syöpäriskin vähentämiseksi on välttämätöntä tarjota nykyistä enemmän matalan kynnyksen elintapaohjausta, kuten tukea tupakoinnin lopettamiseen tai liikunnan aloittamiseen, Heino sanoo.
Ylemmissä sosiaaliryhmissä on suurempi riski sairastua esimerkiksi paksusuolen syöpään ja rintasyöpään, tutkimuksessa todetaan. Matalammissa sosiaaliryhmissä puolestaan on suurempi riski sairastua ruokatorven syöpään, mahasyöpään ja haimasyöpään.