Näin elintavat ja asuinpaikka vaikuttavat syövän riskiin ja siitä selviytymiseen – "Edelleen se suurin ja tärkein syövän riskitekijä"

Tilastojen valossa Suomessa on noin 300 000 ihmistä, jotka ovat sairastuneet jossain vaiheessa elämäänsä syöpään.

Ennusteiden mukaan joka kolmas suomalainen tulee saamaan syövän jossain kohtaa elämäänsä.

Huomenta Suomessa vierailleen Suomen syöpärekisterin tutkimuspäällikkö Karri Sepän mukaan suuri tekijä syöpätapausten kasvussa on väestön ikääntyminen.

Seppä kertoo, että uusia syöpätapauksia todetaan vuosittain noin 36 000 ja määrä kasvaa.

– Toisaalta potilaat selviytyvät syövästä entistä paremmin. Voidaan sanoa, että kaksi kolmesta selviytyy syövästä, Seppä kertoo.

Voit katsoa koko keskustelun yllä olevalta videolta.

Lue myös: Tutkimus selvitti: Näin lihavuus vaikuttaa paksu- ja peräsuolisyöpän riskiin

Miten syövän ilmestymistä voitaisiin ennaltaehkäistä yhteiskunnallisella tasolla?

Jotta toimenpiteitä pystyttäisiin kohdistamaan väestötasolla oikeisiin tekijöihin, pitää Suomen Syöpärekisterin tutkimuspäällikkö Sanna Heikkisen mukaan tunnistaa riskitekijät, jotka suomalaisilla aiheuttavat eniten syöpiä.

– Kyllä se tupakka on edelleen se suurin ja tärkein syövän riskitekijä. Tupakoinnin vähentämisellä ja välttämisellä pystyt kaikista vaikuttavimmin alentamaan omaa syöpäriskiä, Heikkinen toteaa.

Tätä kautta pystytään Heikkisen mukaan vähentämään syöpiä myös väestötasolla.

Myös alkoholin käyttö sekä ylipaino ovat tärkeitä syövän riskitekijöitä.

– Ne ovat merkittävä syytekijä aika monessa eri syövässä. Esimerkiksi alkoholin suhteen emme voi asettaa turvallisen käytön rajaa, sillä tiedämme, että jo kohtuullinen alkoholin käyttö lisää rintasyövän riskiä naisilla, mikä on hyvin yleinen syöpä, Heikkinen kertoo.

Lue myös: Tappava syöpä näkyi 52-vuotiaan silmissä – lääkärit kertovat harvinaisesta oireesta

Mitkä ovat yleisimmät syövät, jota suomalaisessa väestössä ilmaantuu?

Karri Sepän mukaan naisilla rintasyöpä on ylivoimaisesti yleisin, miehillä eturauhassyöpä.

– Sitten seuraavana tuleekin paksu- ja peräsuolisyöpä, joka on kolmanneksi yleisin syöpätyyppi, Seppä kertoo.

Suolistosyövät ovat nousussa erityisesti alle 50-vuotiailla. Sepän mukaan tarvittaisiin lisätutkimuksia siitä, miksi suolistosyövät ovat nousussa juuri nuorilla, mutta oletettavasti erityisesti elintavat, kuten ylipaino, vähäinen liikkuminen sekä alkoholin ja tupakan käyttö ovat taustalla oleva tekijä.

Neljänneksi yleisin on keuhkosyöpä.

– Keuhkosyöpä on toisaalta yhä se, joka aiheuttaa kaikista eniten kuolleisuutta väestössä, Seppä sanoo.

Lue myös: Marko sai syöpädiagnoosin ennen viisikymppisiä – painava viesti muille miehille

Tietoa elintapojen vaikutuksesta on, mutta meneekö viesti perille?

Sanna Heikkisen mukaan auringonvalon ja uv-säteilyn haittavaikutukset ovat ihmisillä jo melko hyvin tiedossa, mutta ihosyöpää löytyy tutkimusten mukaan enemmän juuri korkeakoulutetuilla.

– Kyllä se voi jossain määrin liittyä siihen, että he matkustelevat enemmän: tehdään enemmän aurinkolomia etelään, jossa sitten iho säännöllisin väliajoin vähän palaa, Heikkinen toteaa.

Mitä useammin iho palaa, sitä suuremmaksi riski sairastua ihosyöpää kasvaa.

Elintavoilla on siis suuri merkitys siihen, kuinka suuri riski itsellään on sairastua syöpään.

– Suolistosyövän osalta esimerkiksi tiedetään, että kyllä kuitupitoinen ruokavalio pienentää riskiä, runsas punaisen ja prosessoidun lihan syöminen puolestaan nostaa riskiä, Heikkinen kertoo.

Yleisesti ottaen kaikkia syöpiä tarkastellessa kuitupitoinen, vähäsuolainen ja runsaasti hedelmiä sekä vihanneksia sisältävä ruokavalio on Heikkisen mukaan optimaalinen valinta.

Lue myös: Ruotsalaistutkimus: Tämä kansantauti voi olla yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua vaaralliseen syöpään

Kuinka tasavertainen yhteiskuntamme on syöpäpotilaiden hoidon suhteen?

Suomen Syöpärekisterissä on tarkasteltu suomalaisten syövästä selviytymistä koulutustaustan sekä asuinalueen suhteen.

– Kyllähän siellä on eroja. Koulutustaustan suhteen nähdään, että matalammin koulutetut myös selviävät huonommin syövästään. Siellä on viitteitä siitä, että se johtuu nimenomaan hoitoon hakeutumisesta, Seppä kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että matalammin koulutetut hakeutuvat hoitoon myöhemmin, jolloin syöpä on usein ehtinyt jo levitä. Yksi tärkeä tekijä tässä on palvelujen saatavuus.

– Toisilla ihmisillä on parempi mahdollisuus hakeutua hoitoon yksityisten palveluiden ja työterveyshuollon kautta. Perusterveydenhuoltoon pitäisi panostaa, jotta terveyskeskuksistakin pääsisi lääkäriin silloin, kun on huolestuttavia oireita, Seppä toteaa.

Sepän mukaan syövän hoitoon tarjottu erikoissairaanhoito on varmaankin laadukasta joka puolella Suomea ja huolena onkin enemmän perusterveydenhuolto ja hoitoon pääseminen.

Sepän näkemyksen mukaan eriarvoistavin asia syöpien hoidossa onkin juuri hoitoon pääsy. Jos on rahaa käytettävissä, yksityiselle pääsee huomattavasti nopeammin ja helpommin.

Lue myös: Facebook-muisto auttoi hoksaamaan syövän – amerikkalaisnainen kiittää vaistoaan: "Voisin olla kuollut juuri nyt"

Syövästä selviytymisessä on eroja myös asuinpaikan suhteen

Sepän mukaan Suomessa on eroja asuinpaikan suhteen siinä, kuinka usein syövästä selvitään.

– Kuitenkin näyttäisi siltä, että erot ovat pienentyneet vuosien varrella, ainakin joidenkin syöpien osalta. Minkään syövän osalta ei näytä siltä, että erot olisivat kasvaneet, Seppä kertoo.

Monesti pääkaupunkiseutu nousee Sepän mukaan alueena, jossa syövästä selviytyminen on parempaa. Taustalla vaikuttavat syyt voivat liittyä palveluiden käyttöön ja niiden saatavuuteen.

Lue myös: Viisi vaaranmerkkiä vessareissulla – voivat kertoa syövästä

Lue myös: Yksi oire kuvausreissulla havahdutti, brittijuontajalla todettiin keuhkosyöpä – myös nämä neljä merkkiä voivat viestiä vaarallisesta sairaudesta

Katso myös: Pelottaako syöpä? Ylilääkäri vastaa yleisön kysymyksiin