MTV3-kanavan Huomenta Suomi -ohjelmasta tuttu Leena Pakkanen kävi läpi monenlaisia tunteita saadessaan tietää sairastavansa rintasyöpää. Nyt hänellä on edessä leikkauksen jälkeinen hoitojakso.
MTV3:lta ja YLE:ltä tuttu ruutukasvo Leena Pakkanen on päättänyt jakaa tarinansa syöpätaistelusta. Osa taistelusta on vasta edessä, sillä syksyisen leikkauksen jälkeen Pakkanen tarvitsee sytostaattihoitoja. Hänen elämänsä muuttui alkusyksystä.
Pakkasen rinnassa olevaa kyhmyä oli seurattu jo useiden vuosien ajan, mutta kyseessä oli ollut harmiton kalkkimuodostuma. Syksyisessä joukkotarkastuksessa kävi kuitenkin ilmi, että kalkkimuodostuman keskelle oli muodostunut kasvain.
– Se diagnoosi tuli aivan yllätyksenä. Ja ajatella, kyseisenä päivänä oli vielä nätti sää ja minä olin miettinyt meneväni tarkastuksen sijaan golfaamaan. Lopulta lähdin kuitenkin tutkimukseen, onneksi.
Pakkanen sai vauhdilla määräyksen jatkotutkimuksiin ja tilanteen vakavuus alkoi valjeta.
– Makasin järkyttyneenä vastaanotolla, kun minusta otettiin neulakuvaa. Kysyin lääkäriltä, että onko se syöpä?
Tämän jälkeen Pakkanen joutui vielä viikon ajan odottamaan diagnoosia. Epätietoisuus raastoi mieltä.
– Se odottaminen oli ihan hirveätä, että onko minulla syöpä vai eikö. Viikon päästä lääkäri sitten soitti ja kertoi, että on. Tiedosta tuli outo olo, ikään kuin minut olisi potkaistu ulkokehälle. Tunsin häpeää ja koin olevani huono. Olen kuullut, että muillakin on ollut vastaavia tunteita.
Järkytys iski viiveellä tajuntaan
Järkyttävän tiedon kuulleessaan ihmiset reagoivat eri tavoin. Kokeneena toimittajana Pakkanen ei antanut uutisen vaikuttaa, vaan alkoi toimimaan ja järjestämän käytännön asioita. Lopulta tunteet kuitenkin nousivat pakostakin pintaan.
– En tajua, että miten sain voimat siihen kaikkeen. Järjestin sairaala-aikoja ja vakuutusasioita. Kun olin hoitanut asiat, niin sitten tuli itku. Menin oikein polvilleni ja huusin. Vähän samanlainen reaktio, kun voi tulla esimerkiksi hirvikolarin jälkeen. Kun auto pysähtyy ja ymmärtää, mitä on tapahtunut. Tämä on ollut pysäyttävä kokemus.
Sukulaisten sijaan perheetön Pakkanen kertoo kääntyneensä läheisten ystäviensä puoleen asiaa käsitellessään. Lisäksi Pakkanen kiittelee Syöpäsäätiön palvelevasta puhelimesta saamaansa apua.
– Jätin heille viestin ja heti aamulla mukava nainen soitti minulle. Itkin ihan hirveästi, oikein oksensin pahaa oloa pois ja hän sanoi, että itke rauhassa. En olisi uskonut, että tämä on näin rankkaa. Olen kuitenkin saanut kaiken mahdollisen avun.
Hoitojakso mietityttää: Yritän välttää paniikkia
Pakkanen oli onnekseen maksanut kattavan terveysvakuutuksen vain muutama kuukausi aiemmin, joten hän pääsi nopeasti leikkaukseen. Seuraavaksi hänellä on edessä rankat sytostaattihoidot, mutta Pakkanen toivoo pystyvänsä jatkaman töitään esiintymiskouluttajana.
– Hoidot pelottavat, sillä ne ovat aika ilkeitä hormonihoitoja. Yritän välttää paniikkia. Hoitosuunnitelmaa katsotaan lääkärin kanssa perjantaina. Vastustuskyky tulee heikkenemään ja olenkin jo hankkinut peruukin. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, miten reagoin hoitoihini tai miten ne tehoavat.
Pakkanen halusi kertoa tarinansa, jotta mahdollisimman monet havahtuisivat osallistumaan joukkotutkimuksiin ja seulontoihin.
– Menkää nyt hyvät ihmiset kaikkiin mahdollisiin mammografioihin ja papakokeisiin. Joukkotutkimuksia ei saa missään nimessä vähentää säästösyistä. Miettikää nyt, jos minäkin olisin havahtunut vasta oireiden myötä, se olisi tullut kalliiksi yhteiskunnalle ja olisi varmasti ollut liian myöhäistä.
Pakkasen syöpätaistelusta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.