Tangovoittaja haki hoitoa lääkäreiltä muun muassa flunssan oireisiin lukuisia kertoja, mutta apua ei kuitenkaan koskaan jatkotutkimuksiin saakka herunut.
Vuonna 2015 mäntsäläinen senioritangokuningas Jarmo Pellisen, 50, elämä näytti valoisalta: Voiton saattelemana kysyntä oli kovaa ja keikkoja riitti.
Yllä olevalla videolla Jarmo Pellinen kertoo syöpätaistelustaan sekä rakkaudestaan musiikkiin. Lisäksi videolla kuullaan Jarmon laulua. Haastattelijana Carlos Sunila.
Vain vuoden päästä voitosta, vuoden 2016 alussa, oudot oireet alkoivat vaivata mäntsäläläismiestä. Toukokuussa hän päätti hakeutua terveyskeskukseen.
– Siitä alkoi puolentoista vuoden ajanjakso, jonka aikana kävin yli 20 kertaa lääkärissä. Minulla oli pitkiä flunssaoireita ja tunsin kipua ja outoa tunnetta sisälläni. Sanoin lääkäreille, että jotain vikaa sisuskaluissani on. Siitä on mainintakin yhdessä lääkärilausunnossa, että potilas sanoo näin. Kyllä sen tunsin, mutta en saanut lähetteitä. Jotenkin voimat loppuivat tuohon hommaan, Pellinen kertaa.
– Jos olisin sen lähetteen saanut, olisin päässyt sitä kautta hoitoon. Yksi lääkäri totesi vuoden 2016 kesällä, että tämä mies tarvitsee lisätutkimuksia. Seuraavalla viikolla oli toinen lääkäri, joka ei varmaan ollut sitä lappua lukenut kunnolla, määräsi vaivoihini yskänlääkettä.
Tangovoittajan elämä muuttui reissuksi lääkärikäynneistä toiseen. Vaivoihinsa Pellinen sai buranan lisäksi ohjeeksi liikunnan lisäämisen.
Tutun kautta yksityiselle
Pellinen kuuluu talkooporukkaan, joka järjestää päivätansseja Vierumäen Aavehallilla. Mies osallistui rientoihin olonsa mukaan, mutta yhdellä kertaa tanssija kiinnitti huomion miehen huonoon vointiin.
Hän ehdotti Pelliselle vanhemman yksityislääkärin vastaanottoa.
– Siellä kokenut 74-vuotias mieslääkäri jututti minua tunnin, ja sanoi tietävänsä, mikä on. Hän lähetti minut suoraan labraan. Tuloksien perusteella haimasyöpäepäilty poistettiin, mutta verikokeista tehtiin muitakin testejä. Neljän päivän päästä soittivat syöpäkliniikalta ja sanoivat, että tule heidän kirjoille.
Viime joulukuun 19. päivä Pellinen saapui syöpäkliniikalle lääkärin tapaamiseen. Tulokset olivat musertavia: huonolaatuinen ja parantumaton syöpä oli levinnyt laajalle eri puolille kehoa.
– Se oli hirveä rysäys minulle. Kaikki meni elämältä, ei tässä mitään enää hirveästi ole ollut. Ennen tein laulukeikkaa työkseni, nyt en ole voinut jatkaa tavallista arkea. Joka viikko on labroja ja hoitoja.
– Toivon, että tauti saataisiin rauhoittumaan, jotta saataisiin elonpäiviä lisää. Parannu se ei.
Lopulta miehellä todettiin vakava ja laajalle levinnyt pahanlaatuinen syöpä.
"Puolitoista vuotta meni, en saanut apua enkä lähetteitä millään"
Päivää ennen syöpähoitojen alkua mies sai terveyskeskuksesta puhelun, jossa kerrottiin, että hänen tilanteessaan voisi olla kyseessä syöpäpuolen asioita.
– He sanoivat, että syöpäkliniikalta otetaan minuun yhteyttä kuukauden tai kahden sisällä. Sanoin, etten tarvitse enää teidän aikaa, sillä minulla on huomenna aika syöpäkliniikalle. Kunnallisella puolella asia olisi siis venynyt vielä pidemmäksi, vaikka asiat olivat jo näin pahasti, Pellinen kertoo.
– Tuolloin olin tosi huonossa jamassa. Nyt pystyn puhumaan ja liikkumaan ja kävelemään. Silloin en pystynyt kävelemään kolmea metriä pidemmälle, vaimo aina auttoi pöytään lepotuolista. Silloin oli tosi huonosti hommat, en jaksanut tehdä mitään. Se oli hirveää aikaa.
"Mummut ja papat halaavat"
Samasta paikasta, josta mies sai ehkä elämänsä pelastaneen vinkin hakeutua kokeneen lääkärin luo, hakee hän edelleen voimaa. Mies vierailee Vierumäen Aavehallilla päivätansseissa aina kunnon salliessa.
– Sieltä haen aina voimia, kun mummut halaavat ja sanovat, että he elävät minun kanssa tätä matkaa, että älä luovuta. Silloin tällöin käyn vetäisemässä yhden biisin.
Haastattelun aikana Pellisen ääni murtuu usein. Hänen tahtonsa jatkaa elämää on niin kova kuin mahdollista on.
– Joulu- ja tammikuussa oli huonoa aikaa. Mieli murtuu vieläkin 10 kertaa päivässä, vaikka tiedostan, että se liittyy näihin lääkkeisiin ja hoitoihin, murtunut mies sanoo.
Vielä viime lokakuussa mies juhli 50-vuotissyntymäpäiviään ilman aavistusta tulevasta. – En tiennyt siinä vaiheessa vielä mitään. Sitten paino alkoi pudota. Jouduin perumaan kaikki työhommat viime syksynä, Pellinen toteaa.
Sairastuminen on koetellut myös lähipiiriä.
– Onhan se ollut kova kolaus heillekin. Onneksi ovat ottaneet sen hyvin vastaan ja ovat olleet tukena kovasti, Pellinen kiittelee.
Paljon yhteydenottoja
Pellisen tapaus on ollut esillä myös mediassa. Ensimmäisenä asiasta kertoi Iltalehti. Pellinen kertoo, että medianäkyvyyden myötä jopa tuntemattomat ihmiset ovat ottaneet häneen yhteyttä.
– On laitettu paljon viestiä ja soiteltu. Ihmiset ovat antaneet neuvoja ja vinkkejä, tarjonneet apuaan.
Tapauksen johdosta on myös tehty potilasvahinkoilmoitus, Pellinen kertoo.
– En hae rahaa millään tavalla, mutta jos tämä jonkin muun pelastaisi… Tein sen ja viime viikolla vietiin postiin.
4:26
Toiveena juhannustanssit
Tällä hetkellä sairauden kanssa joudutaan menemään päivä kerrallaan.
– Ei auta muu. Kaikki hoidot otan vastaan, mitä tulee, Pellinen toteaa.
Keväisen tuulahduksen saattelemana mies astuu jälleen pihaan kurvaavaan taksiin, joka vie Meilahden sairaalaan sädetyshoitoon.
– Nyt alkoi viiden päivän sädetyshoito. Sytostaattihoito on kerran kuukaudessa, mutta syön myös kahdeksan sytostaattia kotona joka päivä. Hoidot ovat rankat, mutta kyllä tässä yritetään elinpäiviä saada lisää.
Tulevaan kesään on vielä muutama kuukausi aikaa, mutta se siintää jo miehen ajatuksissa.
– Toivon, että sellaiset (juhannustanssit) vielä saisin. Olen ollut niitä aiemmin järjestämässä, mutta jos en nyt pääse järjestämään, ainakin toiveena olisi päästä käymään tutun bändin luona. Yritän juhannusaikana tanssit pitää, jos vain kunto antaa myöten. Meillä on hyvä talkooporukka siinä, sen kanssa olen. Toivon näin kovasti, Pellinen toteaa.
1:58
