Keskimäärin suomalainen työväestö on noin 5–6 tunnin päivittäisessä fyysisessä työkunnossa. Nykyään puhutaan siitä, että työelämä on huomattavasti rasittavampaa kuin ennen. Tämä ei ole asiassa totuus.
On totta, että työelämä on muuttanut muotoaan, mutta todellisuudessa elämämme on mennyt koko ajan helpompaa suuntaan, ainakin fyysisesti.
Suomessa 1950-luvulla töihin mennessä stressattiin siitä, onko lapsille illalla ruokaa. Nykyään stressin aiheuttajana on se, onko 40-tuumainen TV liian pieni, kun suurempiakin on tarjolla.
Työhyvinvointia ei ole olemassa
Työhyvinvointi on nykyisin muotisana, yhtä lailla kuin kiire ja työuupumus. Provosoidaanpa hieman. Työhyvinvointia ei varsinaisesti ole olemassakaan – on vain yksilön hyvinvointia tai pahoinvointia.
Pelkästään työstä aiheutuva uupumus koskee vain murto-osaa ihmistä. Suurempi uupumuksen aiheuttaja on oman elämänhallinnan haasteet, alhainen itsetuntemus (eri asia kuin itsetunto), epäsäännöllinen elämänrytmi, puutteellinen ruokavalio sekä vähäinen liikunta.
Tähän kokonaisuuteen, kun liittyvät vielä ongelmat ihmissuhteissa, niin siitä seurauksena on uupumus, josta syytämme helposti lähinnä työtä. Toki työ ja sen olosuhteet tuovat monille jaksamisen haasteen, mutta varsinainen syy uupumiseen on harvoin pelkästään siinä.
Jos fyysinen kuntosi romahtaa, olet toimintakyvytön
Fyysisen kunnon ja kapasiteetin vaikutukset psyykkiseen, sosiaaliseen ja eettiseen kapasiteettiin ovat merkittävät. Fyysinen kunto ja kapasiteetti muodostavat pohjan kaikelle toiminnalle ja jaksamiselle. Jos fyysinen kunto romahtaa, niin ihminen on käytännössä toimintakyvytön.
Jokainen huomaa viikon flunssan kärsittyään sen, kuinka hitaasti on taas normaalissa vireystilassa. Miksi ajaa siis tietoisesti itsensä tällaiseen tilaan ja omilla valinnoilla altistaa itsensä vaikka flunssalle?
Pienikin sairastelu vaikuttaa negatiivisesti kaikkeen tekemiseen, mutta hyvä fyysinen kunto ja terveelliset elämäntavat auttavat taistelemaan kausiinfluenssaa vastaan ja parantumaan niistä nopeammin.
Miksi ihmisen pitää liikkua?
Fyysinen rasitus mielletään usein liikunnaksi tai urheiluksi. Se on kuitenkin paljon laajempi käsite. Se kattaa kaiken tahdonalaisen rasituksen, jossa ihminen hikoilee, hengästyy ja sydämensyke nousee.
Koneellistunut ja kaupunkilaistunut yhteiskuntamme on vähentänyt työstä ja normaalista vapaa-ajasta syntyvää fyysistä rasitusta merkittävästi. Lisäksi teknologinen kehitys tarjoaa koko ajan meille ratkaisuja tehdä asioita helpommin ja nopeammin.
Muuttunut maailma ja sen vaatima vähäinen luonnollinen fyysinen rasitus pakottaa meidät huolehtimaan fyysisestä kunnostamme enemmän liikunnan avulla.
Fyysinen rasitus on käytännössä todettu parhaaksi keinoksi vähentää psyykkistä kuormitusta ja se auttaa lisäksi jäsentämään asioita ja pistämään ne oikeisiin mittasuhteisiin. Monet ihmiset ovat tähän nollaukseen käyttäneet perinteisesti alkoholia, mutta se päinvastoin lisää psyykkistä kuormitusta ja stressiä.
VINKIT:
1. Laadi itsellesi suunnitelma siitä, miten pystyt parantamaan ja ylläpitämään omaa terveyttäsi ja fyysistä kuntoasi
2. Arvioi oma vireytesi säännöllisesti. Merkitse kalenteriisi asteikoilla 1–5 päivän vireystila ennen työpäivää ja työpäivän jälkeen. Arvioi tuloksen perusteella, miten haluat omaa vireyttäsi ja kuntoasi kehittää.
3. Pohdi oma sairasteluasi. Jos sairastelet toistuvasti tai sairastut lomalla, mieti onko syytä tarkistaa omia elintapoja sekä suunnitelmallisuutta oman terveyden ylläpitämiseksi
4. Käy säännöllisesti tarkistuttamassa oma terveydentilasi sekä seuraa oman fyysisen kuntosi kehittymistä.
5. Voit jopa asettaa fyysiselle kunnollesi tavoitteita, sillä ne auttavat sinua kiinnittämään harjoitteluun tai kuntoiluun säännöllisesti riittävästi huomiota
Lähde: Hyvinvointi ja Kapasiteetti valmentajat Jari Puranen & Antti Hagqvist, Ironcoaching Oy