Kirsi Pimiä on ollut sisäministeriön ylin viranhaltija eli kansliapäällikkö reilun kuukauden ajan. Alku uudella uralla ei ollut miellyttävin mahdollinen, koska Pimiän valinnasta nousi poliittinen kohu.
Oppositio syytti vihreitä poliittisesta virkanimityksestä, kun sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) nosti Pimiän ehdokaslistalla ylemmäksi kuin Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin.
Pimiä kertoo alun sisäministeriössä olleen kuitenkin hyvä.
– En kokenut, että kohu olisi vaikuttanut sen jälkeen, kun tänne tulin. Todella hyvä vastaanotto on ollut ministeriössä. Ihmiset ovat olleet hyvin avuliaita. Ei se (kohu) mukavaa tietenkään ollut, mutta ei se ole työtä haitannut, Pimiä kertoo.
Katseet Turkin ja Kreikan rajalla
Sisäministeriössä katseet ovat kiinnittyneet nyt tiukasti Kreikan ja Turkin rajalle, jossa tuhannet siirtolaiset yrittävät Turkin masinoimina päästä EU:n alueelle.
Pimiä kertoo EU:n yrittävän tällä viikolla löytää yhteistä linjaa tilanteeseen. Yhteisymmärryksen löytyminen on vaikeata, koska EU on tuskaillut vuosia yhteisen maahanmuuttopolitiikan luomisessa.
Osa jäsenmaista haluaisi panna rajat säppiin ja osa korostaa esimerkiksi oikeutta turvapaikan hakemiseen.
EU-maiden sisäministerit kokoontuvat taas perjantaina käsittelemään tilannetta Kreikan ja Turkin rajalla.
– Kreikan tilanne on pöydällä. Emme tiedä vielä, mistä näkökulmasta. Suomen hallituksen linja on se, että meidän pitää saada kestävä ratkaisu EU-tasolla, joka kattaisi sekä kriisitilanteet että niin sanotun tavallisen muuttoliikkeen tilanteen. Yhteisellä politiikalla pystyttäisiin paremmin hallitsemaan myös näitä kriisitilanteita, Pimiä sanoo.
MTV:n tekemässä kyselyssä yli puolet suomalaisista suhtautuu kriittisesti EU:n ja myös Suomen kykyyn hoitaa siirtolaiskysymystä.
Pimiä sanoo ymmärtävänsä kyselyn tulosta.
– Ymmärrän hyvin huolestuneisuuden. Nämä ovat isoja ja vaikeita kysymyksiä. Näemme EU-tasolla päivittäin tätä kriisiä mediassa Kreikan rajalta.
Kotimaassa edessä budjettitaistelua
Kotimaassa sisäministeriön kansliapäällikön ajankohtaisena huolena on kamppailu oman sektorin määrärahojen kanssa. Poliisille, pelastuslaitokselle ja rajavartiolaitokselle olisi taattava resurssit turvallisuuden takaamiseen.
Maan hallituksen ohjelman mukaan myös syrjäytymistä pitäisi ehkäistä.
Pimiä tiedostaa, että kamppailu määrärahoista on kovaa.
– Vuosia on taisteltu siitä, että voimme hoitaa kansalaisten turvallisuutta ja saada riittävät resurssit siihen. Tämän puolesta käymme taistelua hallituksen piirissä.
Missä sitten on suurin pula?
– En halua sanoa, missä on suurin pula. Haluaisin nostaa esille Rajavartiolaitoksen ja sen investoinnit. Siellä on sekä lentokoneita ja laivoja, joista pitää saada investoinnit käyntiin. Ja niitä voitaisiin monihallinnollisesti hyödyntää niin öljytuhojen havaitsemiseen kuin ihmisten pelastamiseen, Pimiä kertoo.
Rajavartiolaitoksen pitäisi vuosikymmenen puolessa välissä saada korvaavaa kalustoa esimerkiksi muutamien Dornier-lentokoneiden tilalle.
Entä mitä syrjäytymisen ehkäisyn eteen tehdään?
– Meidän strategiamme mukaisesti haluamme pitää suomalaisten turvallisuuden tunteen korkealla tasolla. Nuorisolle on tehty ohjelmia, joissa voidaan ehkäistä radikalisoitumista. Tai sitten nuoria, jotka ovat jo syrjäytyneet, ankkuroida heitä Ankkuri-ohjelman avulla yhteiskunnan pariin, Pimiä toteaa.