Ukrainan pakolaisille lähtö kotimaasta on monin tavoin vaikea. Moni kokee syyllisyyttä siitä, että on jättänyt sodan keskellä olevan kotimaansa taakseen ja päässyt itse turvaan.
Ukrainalaisnainen Lana Lisetska on yksi monista pakoon lähteneistä. Lisetska asuu nykyisin Ukrainan naapurimaa Moldovassa, jonne hän pakeni poikansa kanssa sotaa yli vuosi sitten. Taakse jäivät sekä oma kotimaa että Lisetskan aviomies ja ystävät.
– Ensimmäiset kuukaudet kärsin siitä, mitä kutsutaan selviytyjän syndroomaksi, 32-vuotias Lisetska kuvasi uutistoimisto AFP:lle.
– Tiedät olevasi turvassa, mutta tunnet myös syyllisyyttä siitä, että olet pettänyt kotimaasi ja vanhempasi.
Selviytyjän syyllisyys näkyi Lisetskassa monin tavoin. Hän kertoi esimerkiksi purskahtaneensa itkuun kesken kampaajakäynnin.
– Ajattelin, että täällä minä istun kampaamossa, kun Mariupolissa ja Butshassa ihmisillä ei ole edes syötävää, hän kuvaa.
Ukraina sai ajettua venäläiset sotilaat pois Kiovan lähellä sijaitsevasta Butshasta viime vuoden keväällä. Mariupol puolestaan on yhä Venäjän miehittämä.
Monet sysäävät vaikeat tunteet sivuun
Ukrainan naapurimaa Moldovassa asuu parhaillaan noin 100 000 sotaa paennutta ukrainalaista.
Sotaa paenneet tarvitsevat usein myös psykologista apua, vaikka he eivät sitä aina itse tiedosta.
Enemmistö ukrainalaispakolaisista Moldovassa on naisia ja lapsia, joiden puolisot ja isät ovat jääneet Ukrainaan esimerkiksi sotimaan. Syyllisyyden lisäksi moni kokeekin yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä.
Joskus mielenterveysongelmat jäävät myös pakolaisia auttavilta piiloon.
– Tämä on kriittisen tärkeä asia, jossa voimme tarjota tukea. Mielenterveysasiat eivät usein heti nouse pinnalle, vaan alkupäivien paniikki ja hätä, kertoo Moldovassa toimivan Doctors of the World -järjestön koordinaattori Liz Devine.
Järjestö antaa tukea ukrainalaisille etenkin mielenterveysasioissa.
– Ihmiset joutuvat tukahduttumaan monia tunteita, ja ne nousevat pinnalle eri tavoin ajan kuluessa, hän lisää.
Moni sotaa paennut ukrainalainen kokee myös uupumusta ja stressiä, koska he eivät tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Osa ajatteli, että pako on vain lyhytaikainen. Nyt sota on kuitenkin kestänyt jo yli vuoden, eikä sille ole näkyvissä loppua.
Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on todennut, että pakolaisuuteen liittyy monia asioita, jotka haastavat mielenterveyttä ja hyvinvointia. Sotaa pakenevien ihmisten kohdalla tapahtumat kotimaassa ja pakomatkalla järkyttävät, aiheuttavat stressiä ja voivat traumatisoida.
Terapia auttaa
Lohdullista on se, että jos pakolaiset saavat tukea, myös vaikeiden asioiden käsittely helpottuu. Myös Lana Lisetska kertoo psykologisen tuen avulla antaneensa itselleen anteeksi ja sanonut kyenneensä jatkamaan elämäänsä.
– Kun kuulee muiden tarinoita, ymmärtää, että ei ole tässä tilanteessa yksin, ja tilanne helpottuu, sanoo puolestaan 23-vuotias ukrainalaisnainen Elena Baviko, jolle psykologinen tuki toi myös helpotusta vaikeisiin tunteisiin.
Ukrainalainen Larissa Demcenco kertoi hyötyneensä taideterapiasta.
– Maalaat ja visualisoit unelmiasi.
Myös Demcencolla on nyt unelma.
– Haluan palata Ukrainaan ja käyttää oppimiani tekniikoita hyväksi, jotta voimme puolestamme auttaa niitä, jotka ovat kärsineet Ukrainassa ollessaan.