Taantuma on ohi – miten se näkyy kansalaisen kukkarolla?

13:00img
Onko taantuma ohi? Katso Huomenta Suomen haastattelu.
Julkaistu 20.05.2024 11:27

Heli Sivunen

heli.sivunen@mtv.fi

Moni talouden asiantuntija julisti viime keskiviikkona taantuman päättyneeksi, kun saatiin tieto bruttokansantuotteen puolen prosentin kasvusta tammi-maaliskuun osalta.

Onko vähän liian aikaista tuulettaa taantuman loppumista? Tämä on asiantuntijamielipiteiden perusteella hyvä kysymys.

– Parempaan päin ollaan menossa, mutta toki tietysti nämä ovat vasta ensimmäisiä tietoja siitä, että tilanne alkaa kohentua. Tiedot voivat muuttua vielä hyvin paljon ja tarkentua, näkee OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Hänen mukaansa vallalla on aika laajakin arvio, että nimenomaan loppuvuodesta talous alkaa pikkuhiljaa kohentua. 

Lue lisää: Suomen bruttokansantuote kasvoi yllättäen – suomalaisekonomistit villiintyivät

– Ja siinä mielessä nämä ovat ikään kuin linjassa sen muun tiedon kanssa, mitä tulee maailmalta, ja mitä muutenkin saadaan, Heiskanen kertoo.

– Kyllä näen, että nämä vahvistivat siinä määrin sitä kokonaiskuvaa, vaikka muuttuisivatkin vielä huonompaan suuntaan, että ollaan kääntymässä parempaan suuntaan, Heiskanen sanoo.

Kehitys ei välttämättä niin positiivista

Taloudellisen tutkimuslaitos PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ei jaa Heiskasen optimismia.

– Se puolen prosentin kasvu johtui pääasiassa siitä, että Nokia tuloutti tiettyjä royalty-tuloja ulkomailta, ja tämän takia se kehitys ei välttämättä ole niin positiivinen kuin pieni tilastollinen merkintä vielä antaa ymmärtää, hän avaa.

– Ja niin kuin Reijo sanoi, nämä tiedot varmaan tarkentuvat, mutta tarkentuvatko ne ylöspäin vai alaspäin, sitä me emme vielä tiedä. Mutta toisaalta kyllä, kun pohjalla ollaan, niin suuntahan ei voi olla kuin ylöspäin, eli jossain vaiheessahan tämän talouden täytyy alkaa kohentua. 

Lue myös: Hoitotakuuheikennyksen pelätään nielevän rahaa säästöjen sijasta: "Ihmiset eivät jonoissa paljoa parane"

Sopeuttamisen hidastava vaikutus

Kuluttajien käyttäytymiseen ja ostovoimaan vaikuttavat myös hallituksen toteuttamat – ja toteutettavat – menoleikkaukset. 

Mutta miten ne ylipäänsä vaikuttavat Suomen talouteen, sekä tavallisen ihmisen kuluttamisessa että myös isossa kokonaiskuvassa?

– Lyhyellä aikavälillä toki tällainen sopeuttaminen merkitsee sitä, että sillä on talouskasvua hidastava vaikutus. Mutta pidemmän päälle se vakauttaa julkista taloutta, ja mahdollistaa myös yrityksille matalammat korot lainan otossa, ja se vahvistaa yksityisen sektorin roolia, sanoo OP:n Heiskanen

– Näkisin että muut vaikutukset, jotka tulevat vientimarkkinoilta, ovat kuitenkin suurempia, eivätkä muuta sillä tavalla yleiskuvaa.

"Lisäshokki"

PTT:n Ruuskanen on samaa mieltä.

– Kyllä näillä hallituksen säästöpäätöksillä, ja myös arvonlisäveron korotuksella, joka jo 1. syyskuuta astuu esityksen mukaan voimaan, on kyllä taloutta enemmänkin supistava vaikutus kuin kasvattava vaikutus. 

– Ja tämä nopeus, jolla säästötoimia on tehty ja ollaan vielä tekemässä, tuo sellaisen lisäshokin tähän talouteen, mitä ei ehkä aikaisemmin ole koettu, Ruuskanen sanoo.

Lue lisäksi: Orpo: "On täysin puppua väittää, että hyväosaiset eivät osallistu talkoisiin"

Tuoreimmat aiheesta

Talous