Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen toimenpiteistä taiderikostorjunnan tehostamiseksi. Taiderikokset ovat merkittävä osa organisoitua kansainvälistä rikollisuutta.
Yllä oleva video on kevään 2017 Rikospaikka-ohjelmasta, jossa esiintyi satoja väärennöksiä myynyt Jouni Ranta.
Raatikaisen mukaan taiderikosten kokonaisvahingot ovat yleensä hyvin suuria, ja kyse on osittain harmaasta taloudesta.
– Vuonna 2009 Keskusrikospoliisi alkoi tutkia järjestäytyneen rikollisuuden osuutta taiderikoksiin. Esitutkinnassa ilmeni, että taideväärennöksien kaupassa oli ollut mukana muun muassa kaksi M.O.R.E –rikollisjärjestön jäsentä, jotka Turun hovioikeus tuomitsi elokuussa 2015.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
– KRP:llä vuodesta 2009 esitutkinnassa olleiden taiderikoskokonaisuuksien kokonaisvahinkojen määrä lähentelee kahtakymmentä miljoonaa euroa. Vuonna 2013 KRP:n aloittamassa yhdessä esitutkinnassa taiderikoksilla aiheutettujen rikosvahinkojen kokonaismäärä nousi yli kymmeneen miljoonaan euroon, Raatikainen kirjoittaa.
Raatikainen perää, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta taiderikollisuutta voidaan ennalta estää, paljastaa ja tutkia nykyistä tehokkaammin.
Kansainvälistä toimintaa
Raatikainen muistuttaa, että taiderikollisuus on luonteeltaan piilorikollisuutta ja piilorikollisuuden torjuminen ei ole mahdollista ilman jatkuvaa rikostiedustelua ja paljastavaa toimintaa.
Taiderikolliset toimivat koko Suomen alueella ja usein heillä on kontakteja ulkomaihin, mm. Venäjälle, Ranskaan, Viroon, Ruotsiin ja Englantiin. Suomalaiset taiderikolliset operoivat usein myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan taiderikokset ovatkin yksi merkittävimmistä organisoidun rikollisuuden toimintasektoreista.
Torjunta tulisi keskittää
Raatikaisen mielestä taiderikostorjunnan poliisin torjuntatoimet tulisi keskittää Keskusrikospoliisiin ja Suomen museoissa tehtävät toimet Kansallisgalleriaan.
– Taiderikosten esiintymistiheys, rikosten suunnitelmallisuus, rikosten kansainväliset kytkennät sekä yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen puoltavat taiderikosten torjunnan keskittämistä KRP:lle. Torjunnan keskittäminen on tarpeellista, jotta jo olemassa olevaa osaamista voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Viranomaisyhteistyö KRP:n ja Kansallisgallerian välillä olisi hyvä alusta, jota voisi kehittää edelleen, Raatikainen sanoo.
Kansallisgallerian ja poliisin yhteisen näkemyksen mukaan väärennöksiä liikkuu Suomessa paljon. Mittavaa väärennystoimintaa on ollut jo 1980-luvulta lähtien, ja Kansallisgallerian tutkimukset osoittavat, että toimintaa on edelleen.
Taidekauppaan liittyy myös hyvin korkea rahanpesuriski. Huutokaupoissa käytetään bulvaaneja ja rahan alkuperä jää usein hämärän peittoon.