Suomessa toimii liki 2 000 yritystä, joilla on yhteys järjestäytyneeseen rikollisuuteen, kertoo Verohallinto tiedotteessaan.
Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö selvitti järjestäytyneen rikollisuuden yhteyttä yritystoimintaan yhteistyössä keskusrikospoliisin kanssa.
Verohallinto etsi yrityksiä, joiden vastuuhenkilöillä on suora kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai he ovat järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuspiirissä.
Osa näistä henkilöistä on tunnistettuja nykyisiä tai entisiä järjestäytyneiden rikollisryhmien jäseniä.
Lue myös: Hovioikeudelta päätös rakennusalan petosvyyhdissä: Kytkökset moottoripyöräjengiin
Yrityksiä myös kriittisillä aloilla
Tyypillinen järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvä yritys on nuorehko ja pieni kiinteistö-, rakennus- tai autokaupan yritys Uudeltamaalta, mutta yrityksiä kerrotaan olevan kuitenkin liki kaikilta toimialoilta.
Rikollisuuteen kytkeytyvistä lähes 1 900 vastuuhenkilöstä 95 prosenttia oli Suomen kansalaisia. Riskiyrityksistä noin 130 toimi esimerkiksi vartiointi- ja siivouspalveluiden alalla, jotka on luokiteltu yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiksi.
– Järjestäytyneellä rikollisuudella on vahva jalansija suomalaisessa elinkeinoelämässä. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneet yritykset harjoittavat lisäksi harmaata taloutta ja hoitavat viranomaisvelvoitteensa huonosti, sanoo Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen tiedotteessa.
– Siksi ilmiöön ja sen torjuntaan on tärkeä suhtautua vakavasti.
Lue myös: Poliisi löysi Helsingin Puhoksesta kahvilan, jossa pyöritettiin laajaa kokaiinikauppaa
1:38
Keskusrikospoliisi kertoi vuonna 2023, että järjestäytynyt rikollisuus on kiinnostunut turvallisuusalasta.
Miljoonan veronmenetykset ja riski käytöstä muihin rikoksiin
Kolmanneksella selvityksessä löytyneistä riskiyrityksistä oli verovelkaa ja ne harjoittivat keskimääräistä useammin harmaata taloutta.
Yrityksiin kohdistuneissa verotarkastuksissa havaittiin maksamattomia veroja miljoonilla euroilla. Tarkastuksissa havaittiin esimerkiksi pimeää palkanmaksua ja peiteltyä osingonjakoa.
Selvityksessä arvioidaan, että Suomi menettää vuosittain 40 miljoonaa euroa verotuloja järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvän liiketoiminnan vuoksi. Tämä arvio koskee vain osakeyhtiöitä.
Järjestäytynyt rikollisuus voi käyttää laillista liiketoimintaa esimerkiksi rikoksilla saatujen rahoja pesemiseen sekä erilaisten petos- ja talousrikosten apuna.
– Yritystoimintaan soluttautunut rikollisuus aiheuttaa yhteiskunnalle taloudellisten vahinkojen lisäksi myös paljon muuta vahinkoa. Rehellisesti toimivat yritykset joutuvat epäreiluun kilpailuasemaan, kun ne kilpailevat esimerkiksi pimeää työvoimaa käyttävien, rikollisryhmien kanssa, Marttinen sanoo.
Lue myös: Bandidosin varapresidentti harvinaisessa haastattelussa: Vastustamme poliisin vaatimusta lakkauttaa ryhmä
Työperäinen hyväksikäyttö on pesiytynyt Suomen työmarkkinoille – "Pahin rangaistus työnantajalle on, että joutuu maksamaan palkan"
7:16
Jengisyyttäjä kertoi vuonna 2018, miten hän kitkisi järjestäytynyttä rikollisuutta.