Taideväärennökset ovat entisen poliisin Jyrki Seppälän mukaan merkittävä rikollisuuden laji. Seppälä on kirjoittanut yhdessä toimittaja Risto Rumpusen kanssa Huijarit taidemaailmassa -kirjan, joka syventyy aiheeseen. Seppälä ja Rumpunen keskustelivat taideväärennöksistä Huomenta Suomessa.
Seppälä sanoo, että vuosia sitten taideväärennökset olivat Interpolin tilastoissa neljänneksi suurin rikollisuuden laji. Todellisuudessa niiden määrää on kuitenkin vaikea laskea, mutta kyseessä on Seppälän mukaan joka tapauksessa merkittävä rikollisuuden laji.
Kaikkea taidetta voi väärentää: niin tauluja, veistoksia kuin esimerkiksi design-esineitäkin.
Seppälän mukaan taideväärennöksiin liittyy paljon piilorikollisuutta. Hän sanoo, että harmillisen harvoin ihmiset ilmoittavat huijauksista.
– Kaikki ihmiset eivät kehtaa tehdä rikosilmoitusta tultuaan huijatuksi. He laittavat vahingon kiertämään tai jättävät väärennetyn teoksen kellariin. Väärennös voidaan yrittää myös korvata jollakin toisella teoksella tai huijatulle maksetaan, jottei rikosilmoitusta tehtäisi.
Väärennöksiä myös tilataan
Rumpunen kertoo, että väärennökset ovat usein tilaustöitä.
– Myyjät pyytävät jonkintyyppistä taidetta, ja myyvät teokset sitten nopeasti.
Väärennökset tulevat ilmi yleensä, kun väärentämisen kohteeksi joutuneen taiteilijan tuotantoa tunteva henkilö huomaa teoksessa vääränlaisia piirteitä kuten värien vääriä sävyjä ja kontrasteja tai vääriä muotoja.
Jos huijatuksi tullut ostaja ei ole ollut tietoinen väärennöksestä, ei hän Seppälän mielestä ole vastuussa oleva osapuoli.
– Rikos vaatii aina tahallisuutta, Seppälä toteaa.