Luovuus lisää huomattavasti riskiä sairastua skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, osoittaa Ruotsissa tehty tutkimus.
Käsitys siitä, että luovuus kulkee yhdessä mielenterveyshäiriöiden kanssa, on tiukkaan juurtunut – kukapa ei olisi kuullut ”luovasta hulluudesta” tai "kärsivästä taiteilijasta." Nyt stereotypia saa vahvistusta: tutkimuksen mukaan luovat ihmiset sairastuvat skitsofreniaan lähes kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muut.
The British Journal of Psychiatryssä julkaistussa tutkimuksessa kerättiin tilastotietoa ruotsalaisten mielenterveydestä ja verrattiin taideaineita yliopistoissa opiskelleita koko väestöön.
Selvisi, että taideaineita opiskelleiden riski joutua sairaalahoitoon skitsofrenian vuoksi oli 95 prosenttia suurempi kuin väestöllä keskimäärin.
Myös riski joutua sairaalahoitoon kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoksi oli 62 prosenttia korkeampi kuin muulla väestöllä. Masennuksen vuoksi taideaineita opiskelleet joutuivat hoitoon 39 prosenttia muita todennäköisemmin.
Aivojen rakenteissa yhteyksiä
Vastaavia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta Ruotsissa tehty tutkimus on tähän mennessä laajin.
Vaikka tarkka mekanismi yhteyden takana ei ole tiedossa, tutkimusryhmää johtanut James McCabe kertoo New Scientist -julkaisun haastattelussa tutkimuksen todistavan, että samat geenit, jotka vaikuttavat luovuuteen, vaikuttavat myös mielenterveyteen.
– Luovuus edellyttää usein ajatusten ja käsitteiden yhdistelemistä sellaisella tavalla, jolla muut ihmiset eivät ajattelisi. Mutta niinhän harhatkin toimivat, McCabe sanoo.
Jo aiemmissa tutkimuksissa on havaittu yhteyksiä luovien ihmisten ja skitsofreniaa sairastavien aivojen rakenteessa.
Skitsofrenia hyvin harvinainen sairaus
Nyt julkaistu tutkimus on otsikoitu tavalla, jossa yhdistetään taiteellinen luovuus suoraan skitsofrenian riskiin, mutta on syytä muistaa, etteivät kaikki luovat ihmiset hakeudu opiskelemaan taideaineita. Ja että vaikka riski onkin suurempi, skitsofrenia on hyvin harvinainen sairaus myös taideaineita opiskelleiden keskuudessa.
Esimerkiksi älykkyysosamäärä ja muut vastaavat muuttujat otettiin huomioon tutkimuksessa.
Suomessa tutkimuksesta uutisoi ensimmäisenä Tiede-lehti.