Tämä luonteenpiirre altistaa Parkinsonin taudille – myös muita tunnettuja haittoja

Floridan osavaltionyliopiston tutkijat esittävät Movement Disorders -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessaan, että neuroottisuus on johdonmukaisesti yhteydessä suurempaan riskiin sairastua Parkinsonin tautiin.

Hyvin neuroottiset ihmiset sairastuvat tutkimuksen mukaan 80 prosenttia todennäköisemmin parantumattomaan sairauteen kuin henkilöt, jotka eivät olleet lainkaan neuroottisia.

Lue myös: Muutokset kävelyssä voivat kieliä Parkinsonista jo vuosia ennen muita oireita – erityisesti yksi tapa ennustaa sairastumista

Neuroottisuus yhteydessä mielen ja aivojen sairauksiin

Neuroottisuus on yksi viidestä suuresta persoonallisuuden piirteestä. Neuroottiset ihmiset ovat tunne-elämältään ailahtelevia ja heillä on taipumus kokea kielteisiä tunnetiloja. Usein neuroottinen ihminen vatvoo menneitä ja murehtii tulevaa.

Tutkijat ovat jo aiemmin esittäneet, että neuroottisuus lisää mielenterveysongelmien, kuten masennuksen ja ahdistuksen riskiä. Neuroottisuus on yhdistetty myös Alzheimerin tautiin.

Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisiä Parkinsonin tautiin liittyviä oireita. Ne voivat johtua sairaudesta itsestään, mutta myös taudin vaikutuksesta aivoihin ja tunteisiin. 

– Jotkut lääkärit ajattelevat, että ahdistuneisuus ja masennus ovat vain seurausta Parkinsonin taudista. Löydöksemme kuitenkin vihjaavat, että tunneperäistä alttiutta on jo varhaisessa elämässä vuosia ennen Parkinsonin taudin kehittymistä, tutkimusta johtanut geriatrian professori Antonio Terracciano sanoo tiedotteessa.

Mitä stressillä tarkoitetaan ja milloin stressi muuttuu vaaralliseksi? Katso työterveyspsykologin haastattelu videolta.

Neuroottisuus lisäsi Parkinsonin taudin riskiä

Selvittääkseen neuroottisuuden yhteyttä Parkinsonin tautiin, tutkijat kääntyivät Ison-Britannian biopankin puoleen. Pitkäaikaisessa biopankkitutkimuksessa tutkitaan perimän ja ympäristön vaikutusta tautien kehittymiseen.

Yli 490 000 biopankkitutkimukseen osallistujaa teki neuroottisuutta mittaavaan testin vuosina 2006–2010. Vajaan 12 vuoden seurannan aikana heistä 1142 sairastui Parkinsonin tautiin.

Neuroottisuus oli yhteydessä korkeampaan sairastumisriskiin. Yhteys säilyi merkittävänä silloinkin, kun tutkijat ottivat huomioon muut sairastumiseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät, kuten iän, sukupuolen, tupakoinnin, liikunnan, masennuksen ja ahdistuneisuuden.

Tutkimuksen toisessa osassa tutkijat yhdistivät löydöksensä kolmeen aiempaan seurantatutkimukseen, jolloin osallistujien määrä kasvoi 548 000 ihmiseen. Myös tässä aineistossa neuroottisuus oli yhteydessä kohonneeseen Parkinsonin taudin riskiin. 

Neuroottisuuden vaikutus sairastumisriskiin oli samanlainen miehillä ja naisilla kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Yhteys pysyi muuttumattomana silloin, kun tutkijat sulkivat pois ensimmäisen viiden seurantavuoden aikana ilmenneet tapaukset.

Lue myös: Suoliston ja Parkinsonin taudin yhteys vahvistuu – tulehduksellinen suolistotauti nostaa sairastumisriskiä jopa viidenneksellä

Syytä Parkinsonin puhkeamiselle ei tiedetä

Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, joka alkaa tavallisimmin 50–70 vuoden iässä. Keskimäärin yksi prosentti yli 60-vuotiaista sairastaa tautia. Miehet sairastuvat hieman useammin kuin naiset.

Parkinsonin tauti johtuu keskiaivojen alueen hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta, mikä johtaa hermovälittäjäaine dopamiinin puutteeseen ja tahdonalaisia liikkeitä säätelevien hermoratojen vaurioitumiseen, Terveyskirjasto selittää artikkelissaan.

Syytä hermosolujen vaurioitumiseen ei tiedetä. Tauti on harvoin varsinaisesti periytyvä. Tällä hetkellä ei tunneta keinoja, joilla Parkinsonin tautia voitaisiin ehkäistä.

Lue myös: Ei vain vapinaa: Neljä yleistä terveysongelmaa, jotka voivat olla oireita Parkinsonin taudista

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: Florida State University, Movement Disorder, Terveyskirjasto