Tutkimuksen mukaan masennuksella on yhteys dementiaan.
Aikuisena todettu masennus voi yli kaksinkertaistaa dementian riskin myöhemmällä iällä, kertoo tuore JAMA Neurology -lehdessä julkaistu tutkimus. Tutkimuksen tuloksista uutisoi CNN.
Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 1,4 miljoonaa Tanskan kansalaista koskevaa dataa vuodesta 1977 vuoteen 2018, kertoo tutkimuksen tekoa johtanut Holly Elser, epidemiologi ja neurologian lääkäri Pennsylvanian yliopistosta.
Tutkimuksessa eriteltiin, oliko ihmisillä todettu masennus vai ei. Vuosien kuluessa seurattiin, keille heistä kehittyi dementia.
Tutkijat ottivat analyysissään huomioon sellaiset tekijät kuin koulutus, tulot, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, päihteiden käyttöhäiriö ja kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Lue myös: Voiko ummetus lisätä Alzheimerin riskiä? Tutkimuksessa näyttöä yhteydestä
Näin kommentoi ulkopuolinen asiantuntija
CNN pyysi University College London -korkeakoulussa psykiatrian apulaisprofessorina toimivaa lääkäri Natalie Marchantilta arvioimaan tutkimustuloksia. Hän ei osallistunut tutkimuksen tekoon.
Marchant pitää tutkijoiden havaintoja vahvoina ja luotettavina, koska aineisto oli laaja ja analyysejä tehtiin lukuisia. Toisaalta hän pitää eräänä tutkimuksen rajoitteena sitä, että siitä puuttui esimerkiksi geneettiseen dataan liittyvä informaatio.
Masennukseen kannattaa etsiä apua.
Tutkimus löysi yhteyden masennuksen ja dementian välillä
Tutkimuksen tekoa johtaneen Holly Elserin mukaan myöhemmällä aikuisiällä alkavaa masennusta pidetään usein dementian varhaisena oireena. Monissa aiemmissa tutkimuksissa nämä kaksi asiaa on yhdistetty toisiinsa.
Tämä tutkimus löysi yhteyden dementiariskin ja masennusdiagnoosien välillä myös nuoruudessa ja keski-iässä.
– Näin ollen tuloksemme tarjoavat vahvaa näyttöä siitä, että masennus ei ole vain varhainen dementian oire, vaan että se lisää dementian riskiä, Elser sanoo CNN:lle.
Lue myös: Suosituilla laihdutuslääkkeillä yhteys itsetuhoisiin ajatuksiin? Euroopan lääkevirasto selvittää
Kaikkiin kysymyksiin ei löytynyt vastausta
Vaikka tutkimuksessa löytyi vahva yhteys masennuksen ja dementian väliltä, mutta monta asiaa on vielä selvittämättä.
– Masennuksella ja dementialla voi olla yhteisiä riskitekijöitä, jotka voivat ilmetä varhaisemmassa elämänvaiheessa, Elser kertoo.
– Masennus voi lisätä dementian riskiä keskeisten välittäjäaineiden pitoisuuksien muutosten kautta tai masennus voi johtaa muutoksiin terveyskäyttäytymisessä, mikä puolestaan lisää dementian riskiä.
Lue myös: Älä tartu keskustelussa virheisiin tai pyri loogisuuteen – näin kohtaat muistisairauden muuttaman läheisen
Näitä asioita pitäisi tutkia enemmän
Elserin mukaan tulevaisuudessa pitäisi tutkia, mitkä mekanismit yhdistävät aikuisiän masennuksen dementian puhkeamiseen myöhemmin.
Marchantin mukaan tulevaisuudessa voisi olla hyvä tutkia lisää sitä, miksi yhteys näyttäisi olevan vahvempi miesten kuin naisten kohdalla.
– Tämä on mielenkiintoinen löytö, jota toivottavasti tutkitaan lisää.
– Se tukee ajatusta, että dementian riskitekijöitä pitäisi tutkia miesten ja naisten kohdalla erikseen, koska siihen voi liittyä erilaisia mekanismeja.
Alzheimerin tauti on muistisairaus.
Masennuksen hoito pienentäisi dementiariskiä?
Maallikon mieleen saattaa herätä kysymys siitä, auttaako masennuksen hoito pienentämään dementian riskiä. Tutkimuksen tekoa johtaneen Elserin mukaan sitä ei tässä vaiheessa tiedetä.
– Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin masennuslääkehoitoa kuuden kuukauden sisällä diagnoosista eikä siinä havaittu riskin suhteen eroa hoitoa saavien ja hoitamattomien ryhmien välillä, hän sanoo.
Elserin mukaan olisi tärkeää tutkia enemmän sitä, onko lääkitys ja kognitiivinen käyttäytymisterapia eri ajoituksilla ja kestoilla tehokas keino dementian riskin pienentämiseen.
Lue myös: Hyvinkin pieni määrä liikuntaa voi helpottaa masennusoireita
Masennukseen kannattaa joka tapauksessa etsiä apua
Muiden havainnointitutkimusten alustavat tulokset osoittavat, että jos vanhempi aikuinen osallistui terapiaan, joka vähensi masennuksen ja/tai ahdistuksen oireita, oli hänellä pienempi riski sairastua dementiaan myöhemmin.
Koska tutkimukset olivat havainnointitutkimuksia, tutkijat eivät voi sanoa, oliko dementiatapauksia vähemmän terapian takia.
– Joka tapauksessa mielenterveydestä huolehtiminen on edelleen tärkeää hyvinvoinnille tässä hetkessä, Marchant sanoo.
Elser on myös sitä mieltä, että dementiariskistä huolimatta masennuksen hoidon pitäisi olla etusijalla.
– Masennus on erittäin yleistä ja siihen liittyy merkittäviä yksilöön ja yhteiskuntaan kohdistuvia kustannuksia, joten masennusoireiden tehokkaan hoidon tulisi olla etusijalla riippumatta siitä, aiheuttavatko ne riskiä dementiaan myöhemmin elämässä, hän sanoo.
Katso myös video: Lihavuuteen liittyvä masennus iso kuluerä – miten hoitaa syyllistämättä?
1:06
Vieraana professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta sekä Suomen Painoklinikan ylilääkäri André Heikius.
Lue myös: Oletko syönyt näitä e-pillereitä nuorena? Voit olla suuremmassa riskissä sairastua masennukseen
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: CNN, JAMA Neurology