Uusi taksilaki on ollut voimassa vuoden ajan. Laki on herättänyt paljon keskustelua.
Heinäkuun 1. päivänä 2018 astui voimaan uusi liikennepalvelulaki. Suomi siirtyi tiukasti säännellystä ja rajoitetusta järjestelmästä täysin vapaaseen markkinajärjestelmään, jossa kukaan ei rajoita autojen ja kuljettajien määrää.
Uudistuksen jälkeen oli tarkoitus, että asiakkaat tilaavat suurimman osan, jopa 90 prosenttia kyydeistä erilaisten taksisovellusten kautta. Kyytien hintavertailu on paljolti asiakkaan itsensä vastuulla.
Lue myös: Lännen Media: Viranomaiset syynäävät taksialan veronmaksua
Tarkoituksena oli lisäksi kasvattaa taksinkuljettajiksi ryhtyvien määrää ja madaltaa ammattiin pääsyn kynnystä.
Viime aikoina lakimuutos on herättänyt lähinnä kritiikkiä.
– Täytyy sanoa, että tässä on ollut monenlaisia mutkia matkassa sekä epävarmuutta asiakaskunnassa, sanoo Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen MTV Uutisille.
– Samoin yhteiskunta taitaa olla jäänyt jonkun verran saamapuolelle. Näyttäisi vähän siltä, että harmaalle taloudelle on avattu ovia varsin voimakkaasti.
"On vaikeaa pärjätä, jos kaikki eivät noudata samoja pelisääntöjä"
Asiakkailta tuleva palaute uudistuksesta on ollut Koskisen mukaan epävarmuuden, epätietoisuuden ja hämmennyksen täyttämää.
– Ei oikein tiedetä, miten järjestelmä toimi, mistä taksin saa, paljon se maksaa, mikä on turvallista ja mikä mahdollisesti jotakin muuta. Yrittäjien puolelta on tullut palautetta siitä, että markkinoilla olisi jonkin verran epätervettä toimintaa, Taksiliiton toimitusjohtaja kuvailee.
– Tällöin rehellisesti ja asiallisesti asiansa hoitavien yritysten osalta syntyy ongelmia siinä, että kilpailussa on kovin vaikeaa pärjätä, jos kaikki eivät noudata samoja pelisääntöjä.
Lue lisää: Tilanne taksitolpalla kärjistyi: Taksikuskit löivät toisiaan nyrkeillä Helsingin päärautatieasemalla
Timo Koskisen mukaan hänen mainitsemansa harmaa talous ilmenee käytännön tasolla "kentällä" siten, että markkinoilla on taksiyrittäjiä, jotka eivät hoida verojaan.
– Enää ei ole velvoitetta pitää autossa taksamittaria, kassakonetta tai oikeastaan mitään järjestelmää, eikä taksia tarvitse tunnistaa. Tilastokeskuksen tilastojen perusteella arvonlisäverollinen liikevaihto on taksialalla laskenut lakimuutoksen jälkeen heinäkuuta 2018 lukuun ottamatta jokaisena kuukautena, Koskinen sanoo.
– Viime syksynä toimialalla oli yleisesti ottaen varsin hyvää kysyntää. Tuntuu erikoiselta, että arvonlisäverollinen liikevaihto voi pienentyä samalla, kun kysyntä on hyvää.
"Verottajakin on kiinnittänyt huomiota"
Taksiliiton toimitusjohtajan mielestä meneillään on jotakin erikoista.
– Samasta tilastosta löytyy tieto siitä, että heinäkuun 2018 alun ja maaliskuun 2019 välisenä aikana taksiyritysten lukumäärä on noussut vajaalla parilla sadalla ja liikennelupia on jaettu tuhansia, Koskinen luettelee.
– Kyllä tässä joku reikä on, mihin ainakin osa toiminnasta katoaa. Kyllähän verottajakin on kiinnittänyt tähän varsin voimakkaasti huomiota. Hyvä näin.
Katso ja kuuntele Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskisen haastattelu kokonaisuudessaan artikkelin yläosassa.