Vuoto aiheutti kriisin Suomen politiikassa ja johti ministerin eroon sekä kahden korkean virkamiehen sakkorangaistukseen.
Viisi vuosikymmentä sitten kohauttaneen Zavidovo-muistion vuotaja on vihdoin varmistunut, kertoo Helsingin Sanomat.
Presidentti Urho Kekkosen salaisen muistion keskusteluista neuvostojohtajien kanssa vuoti lehden mukaan presidentin oma kansliapäällikkö Antero Jyränki.
Jyränkiä on epäilty Zavidovo-vuotajaksi 50 vuoden ajan. Nyt vuotajan henkilöllisyyden on vahvistanut toimittaja Unto Hämäläiselle kaksi eri lähdettä.
Toinen lähteistä on Helsingin Sanomien jutussa omalla nimellään esiintyvä tutkija, toimittaja ja kirjailija Elina Sana. Sana kertoo tienneensä Jyrängin olleen vuodon takana, koska tämä puolusti Sanan päätoimittamassa Ydin-mielipidelehdessä nimimerkin takaa Kekkosen salaisen muistion julkaisemista.
Vuosien saatossa Zavidovo-vuotajaksi on epäilty Helsingin Sanomien mukaan kymmeniä eri henkilöitä. Lehden mukaan hurjin väite oli, että Kekkonen olisi itse järjestänyt vuodon.
Muun muassa SDP:n Kalevi Sorsa arveli asiakirjojen vuotajaksi Kekkosta ja Jyränkiä vuonna 2003 julkaistussa muistelmateoksessaan.
Mistä vuodossa oli kyse?
Zavidovo-vuodon myötä paljastuivat presidentti Kekkosen keskustelut neuvostojohtaja Leonid Brezhnevin ja maan muun johdon kanssa Zavidovossa vuonna 1972 Suomen suhteesta Euroopan talousyhteisö EEC:hen.
Neuvotteluissa neuvostojohto varoitti Suomea ja pyysi lykkäämään EEC-sopimuksen allekirjoittamista. Kekkonen puolusti sopimusta ja lupasi henkilökohtaisesti taata Suomen ulkopoliittisen linjan jatkumisen.
Kekkonen laati Zavidovossa elokuussa käydyistä neuvotteluista salaisen muistion johtaville ministereille ja ulkoministeriön virkamiehille.
Muistion tiedot vuodettiin julkisuuteen saman vuoden lokakuussa. Viranomaiset tutkivat vuotoa puoli vuotta.
Erkki Tuomioja (sd.) paljasti vuonna 1993 julkaistussa Kukkaisvallasta Kekkosvaltaan -kirjassaan toimineensa vuodossa välikätenä ja antaneensa Kekkosen muistion tiedot toimittaja Tor Högnäsille, joka kirjoitti niistä lokakuussa 1972 jutun Vasabladetiin sekä ruotsalaiseen Dagens Nyheteriin ja norjalaiseen Dagbladetiin.
Högnäs joutui tiukkoihin kuulusteluihin, mutta hän ei paljastanut lähdettään. Hän vahvisti saaneensa tiedot Tuomiojalta vasta vuonna 1993, kun Tuomioja oli ensin kertonut asiasta itse. Tuomioja kertoi vuotaneensa tiedot Högnäsille, koska hän ei luottanut siihen, että suomalaislehdet olisivat julkaisseet ulkopoliittisesti araksi arvioitua tietoa.
Hän ei kertonut, miten Zavidovo-tiedot tulivat hänelle, vaan hän puhui "käsiinsä saamastaan Zavidovo-muistiosta".
Tuomiojan mukaan vapaakauppasopimuksella EEC:n kanssa saatiin poikkeuslakia eniten epäillyt oikeisto Kekkosen jatkoajan taakse. Kekkosen virkakautta pidennettiin poikkeuslailla neljällä vuodella 1974–1978. Kaikkiaan hän toimi Suomen presidenttinä vuodet 1956–1982.
Ministeri erosi, virkamiehille sakot
Vuoto aiheutti kriisin Suomen politiikassa ja johti muun muassa ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamon (sd.) eroon sekä kahden korkean virkamiehen sakkorangaistukseen. Jyränki oli toinen näistä virkamiehistä.
Vuodon aikaan Erkki Tuomioja toimi SDP:n kansanedustajana. Hänet oli valittu vuonna 1970 eduskuntaan, jossa hän toimi kansanedustajana yhtäjaksoisesti vuoteen 1979, kunnes jättäytyi yli vuosikymmeneksi pois valtakunnan politiikasta. Hän palasi eduskuntaan vuonna 1991, ja myöhemmin poliittisella urallaan hän nousi kauppa- ja teollisuusministeriksi (1999–2000) sekä ulkoministeriksi (2000–2007 ja 2011–2015).
Hän toimii kansanedustajana yhä, mutta on kertonut, että ei aio asettua ehdolle enää ensi vuoden eduskuntavaaleissa.
Kuka oli Antero Jyränki?
Antero Jyränki toimi tasavallan presidentin kansliapäällikkönä vuosina 1970–1973.
Hän väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1967 aiheenaan presidentin asema sotavoimien ylimpänä päällikkönä. Kekkonen tarjosi Jyrängille presidentin kansliapäällikön virkaa keväällä 1970. Tuolloin poliittisissa piireissä hätkähdettiin, kun presidentti kutsui lähiavustajakseen tunnetun 1960-luvun vasemmistososialistin. Valinnan on arvioitu johtuneen siitä, että Kekkonen halusi näin parantaa suhteitaan Jyrängin edustamiin sosiaalidemokraatteihin.
Jyränki joutui eroamaan vuonna 1973 kansliapäällikön virasta näytettyään Kekkosen laatiman muistion Zavidovo-neuvotteluista Yleisradion radiojohtajalle Eino S. Revolle. Jyränki tuomittiin vuonna 1974 Helsingin raastuvanoikeudessa sakkoihin salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.
Antero Jyränki (oik.) oikeudessa.
Eronsa jälkeen Jyränki palasi yliopistomaailmaan. Hän toimi valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professorina Turun yliopistossa vuosina 1980–1998.
STT:lle antamassaan 70-vuotishaastattelussa vuonna 2003 Jyrängin johtopäätös kolmen virkavuoden kokemuksesta oli yksiselitteinen: "Kaikki minkä näin ja kuulin vahvisti sen, että presidentti-instituutio täytyy ajaa alas".
– UKK:n asema oli kontrolloimaton ja hän sotkeutui moniin asioihin, jotka eivät hänelle muodollisestikaan kuuluneet, hän muisteli tuolloin.
Jyränki kuoli 86-vuotiaana vuonna 2020.
Suomen historiassa myös toinen vastaava vuoto
Suomen poliittisessa historiassa tunnetaan myös toinen tapaus, jossa presidentin neuvonantaja on luovuttanut salaisiksi luokiteltuja asiakirjoja eteenpäin.
Vuonna 2003 paljastui, että silloinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) oli saanut presidentti Tarja Halosen silloiselta neuvonantajalta Martti Manniselta tietoja salaisiksi luokitelluista asiakirjoista.
Irak-vuoto johti sekä Jäätteenmäen eroon pääministerin tehtävästä että Mannisen erottamiseen presidentin neuvonantajan tehtävistä.
Saman vuoden joulukuussa valtakunnansyyttäjä nosti syytteen Mannista vastaan virkasalaisuuden rikkomisesta ja Jäätteenmäkeä vastaan yllytyksestä ja avunannosta virkasalaisuuden rikkomiseen.
Jäätteenmäkeä koskevat syytteet hylättiin. Manninen määrättiin sakkoihin virkasalaisuuden rikkomisesta.
Uutisaamu 25.9.2021: Tamminiemen pesänjakajat paljasti presidentti Kekkosen muistisairauden vakavuuden sekä poliitikkojen härskejä pelejä KGB:n agenttien kanssa
5:07
