Suomella oli vielä taannoin noin miljoona jalkaväkimiinaa.
Ottawan sopimuksen mukaan jalkaväkimiina tarkoittaa miinaa, joka on suunniteltu räjähtämään henkilön läsnäolosta, läheisyydestä tai kosketuksesta.
Miinan on tarkoitus tehdä henkilö tai useampi henkilö taistelukyvyttömäksi, haavoittaa tai tappaa.
Jalkaväkimiinoiksi ei katsota sellaisia miinoja, jotka on suunniteltu räjähtämään ajoneuvon läsnäolosta, läheisyydestä tai kosketuksesta. Myöskään miinat, joissa on käsittelynestolaite, eivät ole jalkaväkimiinoja.
Jalkaväkimiinoja on useita erilaisia. Suomessa Puolustusvoimat käytti sakara- ja putkimiinoja.
Miljoonan jalkaväkimiinavarastot
Suomella oli vielä vuonna 2012 noin miljoona jalkaväkimiinaa, joista sakaramiinoja 800 000 kappaletta ja putkimiinoja 230 000 kappaletta. Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna alkuvuodesta 2012 ja edellä mainitut miinat hävitettiin vuoteen 2016 mennessä.
Sakaramiinojen käytön tarkoituksena oli vaikeuttaa manuaalista, käsin toteutettavaa raivaamista.
Keskustelu miinoista heräsi jälleen
Viime vuonna eduskunnan puolustusvaliokunta kirjoitti lausunnossaan, että Puolustusvoimissa jalkaväkimiinoja ei nähdä kriittisenä ja välttämättömänä suorituskykynä sekä, että Puolustusvoimat on kyennyt sopeuttamaan toimintansa olemassa oleviin sopimuksiin ja rajoitteisiin, ja korvaavia järjestelmiä on hankittu jo pitkään.
Lausunnossa kirjoitetaan myös seuraavanlaisesti ja hieman ristiriitaisesti: "Puolustusvoimien mukaan jalkaväkimiinojen merkitys on pienentynyt myös siksi, että Venäjän pääraivaamismenetelmä on mekaaninen raivaaminen. Venäläisten käytössä on myös manuaalista raivaamista. Puolustusvoimat arvioi, että tällöin jalkaväkimiinan hidastava ja psykologinen merkitys on merkittävä."
Lausunnossa siis todetaan, että jalkaväkimiinojen merkitys on pienentynyt, mutta hidastava ja psykologinen merkitys on kuitenkin merkittävä.
Lauantaina jalkaväkimiinakeskustelu otti uuden askeleen, kun Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola totesi MTV Uutisille, että hän kävisi keskustelua jalkaväkimiinoista.
Jaakkola ei suoraan ottanut kantaa siihen, pitäisikö Suomen irtautua Ottawan sopimuksesta, mutta totesi, että "nyt turvallisuusympäristö on aivan erilainen" kuin sopimuksen ratifiointihetkellä vuonna 2012.
Tänään pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi MTV Uutisten haastattelussa, että jalkaväkimiinoista tullaan keskustelemaan puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä keväällä.
Orpo ei ottanut kantaa siihen, mitä Ottawan sopimuksesta irtautuminen käytännössä vaatisi– jos Suomi päättäisi irrottautua sopimuksesta.
– Se on myös asia, joka täytyy nyt tarkkaan selvittää. Minusta pitää lähteä liikkeelle Suomen puolustamisesta ja meidän turvallisuudesta ja siitä, mitä me nyt tarvitsemme. Ja siinä yhteydessä arvioida tämän sopimuksen luonnetta ja siitä irtautumista.