Taloyhtiöt ja yritykset asentavat yhä useammin aiempaa suuritehoisempia latauslaitteita. Ammattilaisen mukaan tämä selittyy muun muassa varautumisella sähköautojen tekniikassa tapahtuvaan kehitykseen sekä valtion myöntämällä tuella.
Sähköteknisen kaupan liiton (STK) tilastot paljastavat taloyhtiöiden ja yritysten hankkineen sähköautojen latauslaitteita vuoden ensimmäisellä puoliskolla peräti 28 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Yhteensä latauslaitteita myytiin alkuvuoden aikana hieman yli 20 000 kappaletta.
Käytännössä kaikesta kasvusta on kiittäminen 22 kilowatin maksimiteholla varustettuja latureita, joiden myynti kaksinkertaistui viime vuodesta. Tätä alempitehoisten latureiden myyntimäärissä on sen sijaan tapahtunut iso notkahdus.
STK:n mukaan siirtymää suuritehoisempiin laitteisiin selittää muun muassa latausinfra-avustus, jonka saaminen edellyttää valmiutta vähintään 11 kilowatin tehoiseen lataukseen.
Lue myös: Uskaltaako sähköautoa ladata mökillä? Jos nämä asiat ovat kunnossa, niin mikä ettei – tässä vinkit
– Yhä useammin valitaan 22 kilowatin tehoinen laite, koska hintaero ei ole kovinkaan suuri. Lisäksi uusilla autoilla on kyky ottaa vastaan aiempaa suurempia tehoja, mihin taloyhtiöt näyttävät selvästikin varautuvan, STK:n toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen arvioi tiedotteessa.
Muhonen pitää valtion tuen jatkamista latauslaitteiden hankintaan erittäin tärkeänä, sillä kiinnostus ladattaviin autoihin on kasvanut ennakoitua nopeammin.
STK:n tilasto ei sisällä teholatureiden myyntilukuja, sillä ne ovat tyypillisesti latausverkostotoimijoiden ylläpitämiä julkisia latauspisteitä liikenneasemilla ja kauppakeskuksissa.
Eniten ARA-avustuksia Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt taloyhtiöille eniten avustuksia Uudellamaalla, jossa 1 200 hakemuksella tuettiin yhteensä 26 000 latauspisteen rakentamista. Monissa laturimalleissa on kaksi latauspistettä, jotka palvelevat vierekkäisiä autopaikkoja.
Uudenmaan jälkeen seuraavina tulevat Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa, joissa kummassakin on hyväksytty noin 150 hakemusta kattaen 3 000 latauspistettä. Niin ikään lähellä toisiaan ovat Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa. Niissä noin 50 hakemusta on tuonut tukea 1 200 latauspisteelle.
Muiden maakuntien osalta tilanne on kuitenkin hyvin erilainen, sillä niissä on koko avustusaikana hyväksytty vain 3–28 hakemusta per maakunta.
Tuen määrä on 35 prosenttia toteutuneista kustannuksista, mutta enintään 90 000 euroa. Avustuksen edellytyksenä on vähintään viiden latauspisteen rakentaminen. Tukea voi saada myös latauslaitteiden hankintaan, mikäli laitteet tulevat tuen hakijan omistukseen.
Artikkeli jatkuu kuvan alla.
Parkkisähkön latausjärjestelmä helsinkiläisessä asuinkiinteistössä.
Komponenttipula vaikuttanut myyntiin
Kuten olemme aiemminkin kertoneet, on maailmanlaajuinen komponenttipula hidastanut sähköautojen tuotantoa. Tilanne maailmalla on vaikuttanut jonkin verran myös latauslaitevalmistajien tuotantomääriin, mutta varsinaisesta ongelmasta ei ole Muhosen mielestä kyse.
– Siirtymä niin sanottuun päästöttömään sähköiseen liikenteeseen ja koko liikennejärjestelmämme muutos edellyttävät kattavaa latausverkostoa, jonka tulee ulottua taloyhtiöiden ja työpaikkojen pysäköintialueille. Niiden vaatimat laitteet kyllä kyetään toimittamaan, Muhonen lupaa.
Lue myös: Sähköautoihin liittyvä yleinen harhaluulo voi jarruttaa niiden yleistymistä – huomioi tämä, kun etsit sopivaa autoa
Lähteet: STK, ARA