Tällaisia säästöjä hallitus suunnittelee – Riikka Purra kertoi VM:n budjettineuvotteluista

Valtiovarainministeriössä alkaa torstaina kaksipäiväinen budjettiriihi, josta odotetaan vahvistusta hallituksen suunnittelemiin säästötoimiin. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kommentoi samalla neuvotteluja medialle.

Lue myös: Purra: Tarkemmat tiedot säästöistä kerrotaan maanantaina

Näillä näkymin VM:n budjettineuvottelujen raamit ovat säilyneet samoina, joista kerrottiin kesäkuussa hallitusohjelman julkaisun yhteydessä. Purra totesi keskiviikkona blogikirjoituksessaan, että uudistuksia on saatava aikaan jo ensi vuoden alusta alkaen.

Kokonaisuudessaan hallitus suunnittelee 4,2 miljardin euron suoria menosäästöjä. Valtiovarainministeriö laskee lisäksi, että hallituksen työllisyystoimet vahvistaisivat julkista taloutta 1,85 miljardilla eurolla.

Sosiaaliturvaan suunnitellaan yhteensä puolentoista miljardin edestä leikkauksia. Esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa on tarkoitus porrastaa siten, että sen taso laskee kahdeksan viikon työttömyyden jälkeen 80 prosenttiin täydestä tasosta.

Noin kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen tuki tippuisi 75 prosenttiin alkuperäisestä. VM:n arvion mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen säästövaikutus olisi 175 miljoonaa euroa.

Asumistuen kuluista puolestaan aiotaan leikata 363 miljoonaa euroa. Lisäksi työttömyysturvan ja asumistuen sekä usein muiden etuuksien indeksikorotukset jäädytetään koko vaalikauden ajaksi. Tämän arvioidaan leikkaavan menoja lähes 400 miljoonalla eurolla vuonna 2027.

Indeksijäädytyksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin eläkkeet, toimeentulotuki, lääkkeiden kattokorvaus sekä vammaisetuudet ja rintamalisät.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostus isoin avoin kysymys

Pääministeri Petteri Orpo (kok) on todennut, että menoleikkaukset eivät voi perustua toiveille vaan julkista taloutta on tasapainotettava konkreettisilla toimenpiteillä.

Keskeinen avoin kysymys on, millä tavalla hyvinvointialueet saavat säästettyä hallituksen tavoittelemat lähes miljardi euroa. 

Budjettipäällikkö Mika Niemelä VM:stä toteaa, että hallitusohjelmassa linjataan kahdenlaisista toimenpiteistä. Ensinnäkin tavoite on purkaa lainsäädännöllisiä velvoitteita, joihin kuuluu esimerkiksi hoitajamitoitus. Toiseksi hyvinvointialueilta vaaditaan omia toimenpiteitä toiminnan tehostamiseksi samalla, kun valtio aikoo kiristää alueitten ohjausta.

Joka tapauksessa valtaosa julkiseen talouteen kohdistuvista toimenpiteistä on suoria menoleikkauksia. Esimerkiksi kehitysyhteistyöstä aiotaan säästää 283 miljoonaa ja väyläverkon kehittämisestä 250 miljoonaa euroa. Aikuiskoulutustuen lakkautumisen vaikutukseksi arvioidaan 175 miljoonaa euroa.

Lisäksi yli sadan miljoonan euron säästöjä on suunnitteilla kuntien valtionosuuksiin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksiin. Myös työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan.

VM: Taloudessa ei ole tapahtunut hallitusohjelman jälkeen huomattavaa muutosta

Hallitusohjelmassa on linjattu yhteensä noin kuuden miljardin euron edestä toimenpiteitä, joilla on tarkoitus tasapainottaa julkista taloutta vaalikauden aikana.

Valtiovarainministeriön mukaan sopeutusta on jatkettava myös ensi vaalikaudella, ellei tälle kaudelle osu yllättävää positiivista käännettä. Seuraavalle vaalikauden sopeutustarpeeksi arvioidaan kolme miljardia euroa.

Korkotason säilyminen korkealla ja rakennusalan kesällä lisääntyneet konkurssit ovat herättäneet huolta siitä, riittävätkö edes tähän asti esitellyt sopetustoimet. 

–Taloudessa ei ole mitään sellaista käännettä tapahtunut, että se vaikeuttaisi hallitusohjelman toimeenpanoa. Jo loppukeväästä oli tiedossa, mihin suuntaan talous on menossa, toteaa budjettipäällikkö Niemelä.

Sopeutustoimien ohella ansiotuloveroa aiotaan laskea noin 400 miljoonalla eurolla, mikä toteutetaan työtulovähennyksellä ja lapsivähennyksellä. Valtion tuloja on tarkoitus kasvattaa myös nostamalla lähes kaikkien kymmenen prosentin alv-kantaan kuuluvien tuotteiden veroa 14 prosenttiin. Korotus osuu esimerkiksi lääkkeisiin, tapahtumiin, matkalippuihin ja majoituspalveluihin.

Leikkausten vastapainoksi VM arvioi, että työnteon kannustavuuden lisääminen toisi 78 000 työllistä lisää. 

Samalla palkansaajille on tiedossa heikennyksiä, joista näkyvin olisi ensimmäisen sairauspäivän muuttaminen palkattomaksi, ellei työehtosopimuksessa toisin sovita. Omavastuupäivä ei koskisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiä sairauslomia, eikä tilanteita, joissa työkyvyttömyys johtuu tapaturmasta tai ammattitaudista.

Muita merkittäviä muutoksia olisivat esimerkiksi poliittisen työtaisteluoikeuden rajoittaminen sekä henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntely.

Jatkossa irtisanomiseen riittäisi hallitusohjelman mukaan asiallinen syy, kun tällä hetkellä irtisanomisen edellyttää lain mukaan painavia perusteita.