Poliisi selvittää, liittyykö Helsingin Pikku Huopalahdessa tapahtuneeseen tapon yritykseen kunniaväkivaltaa. Vakavasti haavoittunut nainen löydettiin autosta viime viikolla. Nainen ehti virua autossa ainakin päivän ennen kuin hänen omaisensa löysivät hänet. Tapon yrityksestä epäiltynä on vangittu 49-vuotias mies.
Kunniaväkivallasta puhutaan Suomessa verrattain vähän. Kunniaan liittyvä väkivalta on sukupuolistuneen väkivallan muoto ja ihmisoikeusloukkaus.
– Väkivallalla pyritään saamaan perheen tai suvun kunnia takaisin ja sillä perustellaan väkivaltaa. Sen muotoja voivat olla fyysinen, seksuaalinen, taloudellinen tai henkinen väkivalta, joka voi olla uhkailua, kiristämistä tai painostamista. Lisäksi kunniaväkivallaksi luetaan avioliittoon pakottaminen ja tyttöjen sukuelinten silpominen, sukupuolistuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Duin Ghazi Ihmisoikeusliitosta kertoo Rikospaikan haastattelussa.
Lue myös: MTV:n tiedot: Pikku Huopalahden ampumisesta epäilty mies seurusteli uhrin kanssa aiemmin
Omaiset löysivät ammutun naisen autosta Helsingissä, oli virunut pahasti loukkaantuneena päivän – uusia tietoja Pikku Huopalahden tapauksesta
Yhteisöllistä ja ylirajallista
Kunniaväkivallan erottaa lähisuhdeväkivallasta yhteisöllisyys ja ylirajallisuus.
– Usein kunniaväkivallan taustalla on koko perhe, suku tai jopa laajempi yhteisö. Ylirajallisuus tarkoittaa sitä, että paine väkivaltaan voi tulla ulkomailta, Ghazi kertoo.
Kunniaväkivalta ei ole sidoksissa tiettyyn uskontoon, maahan tai kulttuuriin.
– Se on yhteisöllistä ja jokaisella yhteisöllä on oma kunniamerkitys.
Suomessa kunniaväkivaltaa ei tilastoida, mutta eri järjestöjen kautta siitä saadaan tietoa. Järjestöistä uhrit myös voivat saada apua.
– Moni on hakenut apua esimerkiksi Monika-naisista, kun he pelkäävät vaikkapa pakkoavioliittoa. Nuorten kohdalla on ollut tilanteita, joissa heitä on painostettu, käsketty pukeutumaan tietyllä tavalla tai määrätty, kenen kanssa nuori saa liikkua tai seurustella.
Lue myös: "Suomessa on tapahtunut jopa kunniamurhia" – Fatima eli painajaismaisessa parisuhteessa jatkuvan väkivallan uhrina, kunniaväkivalta jää meillä piiloon yhteisöjen sisälle
Erilaista naisilla ja miehillä
Kunniaväkivalta kohdistuu erityisesti naisiin ja tyttöihin, mutta sen uhriksi voivat joutua myös miehet ja pojat. Kunniaan liittyvä väkivalta kohdistuu myös seksuaalivähemmistöihin.
– Pojat ja miehet kokevat erilaista kunniaväkivaltaa kuin naiset ja tytöt. Pojilla se näyttäytyy enemmän henkisenä väkivaltana, eli heitä painostetaan vaikkapa kontrolloimaan tai seuraamaan sisariaan. Miehillä se voi näyttäytyä niin, että heidät painostetaan ylläpitämään perheen kunniaa.
– Tytöillä ja naisilla kontrollointi kohdistuu esimerkiksi siihen, miten he saavat pukeutua tai kenen kanssa seurustella.
Lue myös: Kunniaan liittyvää väkivaltaa koskeva lainsäädäntö laahaa muiden Pohjoismaiden perässä – ”Lainsäädäntö puuttuu täysin”
Pelko estää puhumasta
Läheskään kaikki kunniaväkivaltatapaukset eivät paljastu poliisille. Uhrit ottavat avun toivossa herkemmin yhteyttä järjestöihin, kuten Monika-naisiin, kuin poliisiin. Monika-naisiin ottaa vuosittain yhteyttä noin 40-60 henkilöä, jotka kokevat joutuneensa kunniaväkivallan uhreiksi.
– Uhrin kynnys hakea apua on tyypillisesti hyvin korkea. Silloin kun uhri hakee apua, se on otettava todella vakavasti.
Joskus uhrin puhumattomuutta estää se, ettei hän itsekään tiedä omista oikeuksistaan, rikosprosessista, Suomen lainsäädännöstä tai edes siitä, mistä apua voisi saada.
– Myös pelko estää uhria puhumasta. Uhri voi pelätä rikosprosessin seurausta perheelle tai suvulle tai väkivallan lisääntymistä.
Ihmisoikeusliitossa nähdään, että Suomen viranomaiset tarvitsisivat lisää koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä kunniaväkivallasta. Myös lainsäädäntöä tulisi vahvistaa.
– Meillä ei esimerkiksi ole kriminalisoitu pakkoavioliittoa, kuten muissa Pohjoismaissa.
Katso koko haastattelu yllä olevalta videolta.