Naisten kokema lähisuhdeväkivalta on edelleen suuri ongelma Suomessa. Miten väkivalta ilmenee ja mitä ongelman parantamiseksi voitaisiin tehdä?
Kahdeksas maaliskuuta vietetään kansainvälistä naistenpäivää, mutta Suomessakaan naisten kokema turvallisuus ei valitettavasti vieläkään toteudu täydellisesti.
Tilastokeskuksen mukaan 30 prosenttia suomalaisista naisista kokee lähisuhdeväkivaltaa, väkivallan uhkaa tai seksuaalista väkivaltaa.
– Se tosissaan on tosi iso luku ja niin kuin tiedetään, kaikki [tapaukset] eivät edes tule virallisiin tilastoihin tai viranomaisten tietoon. Se kertoo siitä, että se on edelleen tosi vakava ongelma Suomessa, Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön asiantuntija Riina Karjalainen sanoo Huomenta Suomen haastattelussa.
Vaikka Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen eli naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaisen sopimuksen, ennaltaehkäisevät ja väkivallan torjunnan toimenpiteet ovat Karjalaisen mukaan riittämättömiä yhteiskunnallisella tasolla.
– Meillä jotenkin vähätellään sitä ongelmaa edelleen tässä yhteiskunnassa, Karjalainen toteaa.
Katso yllä olevalta videolta, mitä tarkoitetaan taloudellisella väkivallalla ja miten se voi ilmetä ihmissuhteissa. Koko Huomenta Suomen keskustelun voit katsoa artikkelin lopusta löytyvältä videolta.
Lue myös: Väkivaltaisessa suhteessa ollut Hanna odottanut oikeutta työkyvyttömänä yli vuoden: "Haluaisin jättää tämän kaiken taakse"
Lisää resursseja ja yhteiskunnallista keskustelua
Viola – väkivallasta vapaaksi ry:n hankesuunnittelija Hanna Nylenin mukaan tämän hetkinen tilanne kertoo siitä, että väkivallan torjumiseen ei ole ollut tarpeeksi resursseja.
Rikoslaissa on Nylenin mukaan rakenteellinen ongelma liittyen lähisuhdeväkivaltaan, sillä lainsäädäntö ei tunnista kovin hyvin kodin seinien sisällä pitkällä aikavälillä tapahtuvia väkivaltatilanteita.
Asiasta myös puhutaan melko vähän julkisesti, mikä johtuu Riina Karjalaisen mukaan siitä, että Suomen ajatellaan olevan tasa-arvoinen maa ja asioiden koetaan olevan melko hyvin verrattuna moneen muuhun maahan.
– Se [lähisuhdeväkivalta] on asia, joka tuottaa häpeää kokijalle ja tietysti tekijällekin. Sitä on vaikea ottaa puheeksi, Karjalainen sanoo.
Suomessa yleiseen kulttuuriin kuuluu myös se, ettei yksityisasioista pahemmin puhuta.
– Halutaan pitää ehkä sellaiset kulissit yllä, Karjalainen sanoo.
Lue myös: Mustasukkaisuus on luonnollinen tunne, mutta osalla se ottaa vallan – "Kuka tahansa voi joutua väkivaltaiseen ja mustasukkaiseen suhteeseen"
Miten parisuhdeväkivalta saa yleensä alkunsa?
Parisuhteen osapuolilla voi olla hieman erilaiset arvopohjat ja näkemykset sukupuolirooleista. Toinen saattaa kannattaa vanhanaikaisempia ja epätasa-arvoisempia ja toinen taas nykyaikaisempia rooleja.
– Väkivalta ei ole tasa-arvoisten kumppanien välinen tilanne, vaan pikkuhiljaa toinen alistetaan siihen tilanteeseen, Hanna Nylen sanoo.
Tilanne voi alkaa kontrolloinnilla, alistamisella, mitätöinnillä ja vähättelyllä ja johtaa pikku hiljaa esimerkiksi eristämiseen muista ihmissuhteista.
– Siinä tekijän motivaationa on ikään kuin kontrollin ottaminen kokijan elämästä, Nylen selittää.
Pelon tunne on tärkeä erotellessa normaalia riitelyä väkivallasta. Hanna Nylenin mukaan pelko tai jonkinlainen uhka siitä, että ei uskalla toimia tasa-arvoisena kumppanina ja joutuu ennemminkin pienentämään itseään tai vaikenemaan, on merkki vakavasta henkisestä väkivallasta.
Riina Karjalaisen mukaan henkinen väkivalta on varmastikin yleisin lähisuhdeväkivallan muoto ja usein väkivalta alkaa juuri erilaisista henkisen väkivallan muodoista.
– Niin, että se omanarvontunne alenee. Siinä menee tietysti monesti voimatkin, ettei oikein jaksakaan hakea apua tai tehdä jotain. Ei ehkä usko itseensä enää, Karjalainen sanoo.
Lue myös: "Nainenkin nalkuttaa" -selittelyt väheksyvät väkivallan sukupuolistuneisuutta
Mikä estää hakemasta apua tai lähtemästä pois parisuhteesta?
Hanna Nylen muistuttaa, että lähisuhdeväkivaltaan liittyy usein häpeän, pelon ja syyllisyyden tunteita.
Henkisen väkivallan mukana tulee usein myös taloudellisen väkivallan tekoja, joiden tavoitteena on pienentää kokijan taloudellista itsenäisyyttä. Tällöin suhteesta lähteminen voi olla myös taloudellisista syistä hyvin haastavaa.
Suhteesta ei välttämättä pystytä lähtemään myöskään erilaisten pelkojen tai omaan itsetuntoon liittyvien asioiden takia.
Ikävä kyllä, lähisuhdeväkivalta voi jatkua myös suhteen päättymisen jälkeenkin tai ero saattaa jopa pahentaa väkivaltaa.
Konkreettisesti tämä saattaa näkyä esimerkiksi vainoamisena, taloudellisena väkivaltana, lapsen huoltajuuteen liittyvänä kiusantekona tai fyysisenä väkivaltana.
Lue myös: "Löysin kymmenittäin avaamattomia kirjekuoria piilotettuina ympäri taloamme" – taloudellinen väkivalta on yleinen lähisuhdeväkivallan muoto, johon on vaikea saada apua
Lue myös: Kysely: Naiset ja miehet käsittävät suostumuksen eri tavoin – luottamus raiskauksen uhrien oikeuden saantiin heikkoa
Katso myös: Julmaa rakkautta on vaikea paeta – miten auttaa loukkuun jäänyttä?
10:25
Miten lähisuhdeväkivalta ilmenee ja miksi siitä pitäisi puhua enemmän?