Mies ampui naisen kadulle Tampereella, ja se paljastaa suomalaisen ongelman, johon jokaisen meistä pitäisi herätä

Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille. Suomessa naisista 57 prosenttia on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua. Seksuaalista häirintää on kokenut lähes yhdeksän kymmenestä naisesta.

Synkkien tilastojen taustalla on rakenteellinen yhteiskuntaa läpileikkaava ilmiö: naisviha.

Ilmiö nousi jälleen etenkin sosiaalisen median keskusteluissa keskiöön, kun mies ampui naisen kuoliaaksi Tampereen keskustassa.

Iltalehden mukaan mies ja nainen olivat seurustelusuhteessa. Lehtitietojen mukaan uhriksi joutunut nainen oli raskaana.

– Kun mies surmaa naisen, on taustalla aina naisvihaa riippumatta siitä, missä yhteisössä tai millainen etninen tausta tekijällä ja uhrilla on, sanoo tasa-arvoasiantuntija ja väkivallanvastaisen työn asiantuntija Elina Nikulainen.

Lue myös: Konkaripoliisit huolestuivat uudesta aseilmiöstä: "Väkivalta on siirtynyt kodeista kaduille"

Nikulaisen mukaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tulisi pitää samalla tavalla maan sisäistä turvallisuutta uhkaavana asiana kuin mitä tahansa muuta radikalisoitumista.

– Kun nainen ammutaan kadulla, on se todellakin sisäisen turvallisuuden asia. Naiselle koti ja parisuhde ovat vaarallisia paikkoja, ja siinähän ollaan sisäisen turvallisuuden ytimessä.

– Silti naisten kokemasta vihasta puhutaan jollain tapaa mitättömämpänä asiana kuin muusta radikalisoitumisesta.

Lue myös: MTV Uutiset paikalla: Katso video Tampereen poliisioperaatiosta – ihmistä ammuttu

Vähättelyä, ulkonäön kommentointia ja hiljaista hyväksyntää

Koska naisviha on juurisyy miesten naisiin kohdistamalle väkivallalle, on tärkeää, että ilmiön kaikki tasot tunnistetaan paremmin yhteiskunnassa, Nikulaisen ja YK:n tasa-arvojärjestö UN Women Suomen viestintäpäällikkö Emma Winieckin mukaan.

Naisvihaa kuvataan yleisesti käyttäen apuna pyramidikuviota, jonka alimmalla tasolla ovat ilmiön lievimmät tasot ja ylimmällä vakavin muoto eli naisen tappaminen tai murhaaminen.

Nikulainen ja Winiecki muistuttavat kuitenkin, että naisvihan eri tasot ja ilmenemismuodot eivät tapahdu erillään toisistaan, vaan ne kaikki ruokkivat toisiaan.

Koska naisviha yltää niin syvälle eri yhteiskunnan rakenteisiin, ovat myös naiset itse sisäistäneet naisvihamielisiä asenteita.

Sen lievimpiä muotoja ovat seksistiset vitsit ja asenteet, naisten esineellistäminen, perään huutelu ja seksuaalisen häirinnän vähättely sekä kaikkien näiden hiljainen hyväksyminen; se, ettei tilanteisiin puutu.

– Nämä ovat tekoja, jotka eivät välttämättä sisällä fyysistä kajoamista, mutta ruokkivat ja normalisoivat naisia vähättelevää, seksualisoivaa ja naisten arvoa alentavaa sekä ihmisoikeuksia loukkaavaa toimintaa, Winiecki kertoo.

Vakavampia ilmenemismuotoja naisvihalle ovat seksuaalinen häirintä, painostaminen seksiin, dick picit eli pyytämättä lähetetyt peniskuvat ja uhrien syyllistäminen.

– Lähes kaikilla meillä on jonkinlaisia sisäistettyjä naisvihamielisiä asenteita ja ajatuksia, Winiecki huomauttaa.

– Jos lukee esimerkiksi seksuaalista häirintää koskevien uutisten kommenttikenttää somessa, on siellä paljon myös naisia, jotka syyllistävät uhria, kyseenalaistavat tämän pukeutumista ja käyttäytymistä. Siinä asetetaan vastuu ja häpeä uhrille, mikä taas normalisoi naisvihaa.

Kaikista vakavimmat naisvihan muodot ovat parisuhdeväkivalta, seksuaalinen väkivalta, raiskaus ja naisen tappaminen tai murhaaminen.

Lue myös: Miksi raiskaaja raiskaa? Oikeuspsykologi: Yleistä, että tekijä itse ei ajattele tehneensä rikosta

Miehetkin kokevat väkivaltaa, mutta erilaista kuin naiset

Tutkimusten mukaan sekä miesten että naisten kohtaamissa väkivallan teoissa tekijä on useimmissa tapauksissa mies, mutta naisiin kohdistuva väkivalta eroaa miehiin kohdistuneista.

– Tilastot kertovat, että siinä missä miehet kohtaavat enemmän impulsiivista ja kertaluontoista väkivaltaa, kohtaavat naiset enemmän toistuvaa ja vakavampaa väkivaltaa, joka tapahtuu usein suljetuissa tiloissa, kuten omassa kodissa, Winiecki kertoo.

Nikulaisen mukaan väkivallalla mies voi haluta panna naisen "ruotuun"ja ottaa hallinnan tilanteesta.

– Parisuhdeväkivaltaa kokevalle naiselle vaarallisimpia hetkiä saattavat olla ne, kun hän on raskaana tai yrittää lähteä suhteesta, koska näissä muutostilanteissa ja hetkissä kontrollin tarve väkivallan tekijällä voi kiihtyä.

Vuonna 2022 tehdyn tutkimuksen mukaan terveydenhuollon, turvakotien ja poliisin asiakasrekistereissä oli selvästi enemmän lähisuhdeväkivaltaa kokeneita naisia kuin miehiä vuosina 2015–2020. 

Lähisuhdeväkivaltaa kokeneista naisia oli 74 prosenttia erikoissairaanhoidon, 69 prosenttia perusterveydenhuollon, 93 prosenttia turvakotien ja 78 prosenttia poliisin asiakasrekistereissä.

– Sukupuolittunutta väkivaltaa kokevat naiset kaikenlaisista taustoista, mutta tilastojen valossa esimerkiksi maahanmuuttajanaiset kokevat väkivaltaa 2–3 kertaa enemmän kuin valtaväestöön kuuluvat, Winiecki kertoo.

– Vähemmistöön kuuluva nainen, kuten Tampereella viime viikolla tapahtuneessa henkirikoksessa romaninainen, kokee lisäksi muuta syrjintää ja on usein vielä valtaväestön naista haavoittuvammassa asemassa, Nikulainen jatkaa.

Lue myös: Anna raiskattiin, auttaa nyt itse raiskauksen uhreja – "Paljastui, että aika moni oli kokenut jotain samankaltaista"

Näin ilmiö näkyy konkreettisesti Suomessa

Esimerkiksi valta-asemassa olevan naisen vaatetuksen tai puhetyylin arvostelu on usein naisvihaa.

– On eri asia arvostella naista tekojensa vuoksi kuin käydä hänen ulkonäkönsä tai persoonansa kimppuun. Siten pyritään hiljentämään yksittäinen nainen ja samalla kaikki naiset, Nikulainen huomauttaa.

Lisää konkreettisia esimerkkejä suomalaisen yhteiskunnan naisvihasta löytyy.

Esimerkiksi Seri-tukikeskuksia, jotka tarjoavat apua seksuaaliväkivallan uhreille, on ollut Suomessa vasta vuodesta 2017, kun esimerkiksi Malesiassa vastaavanlaista toimintaa oli jo 1990-luvulla.

Avioliitossa tapahtunut raiskaus kriminalisoitiin Suomessa vasta vuonna 1994. Siihen asti oletus oli, että miehellä on oikeus ottaa seksiä avioliitossa silloin kuin hän itse halusi.

– Se ei ole mitään muinaishistoriaa, vaan omat vanhempamme ja isovanhempamme ovat eläneet aikaa, jolloin mies on voinut raiskata vaimonsa avioliitossa, eikä tehnyt siinä rikosta, Winiecki sanoo.

Vielä lähempääkin historiasta löytyy epäkohtia.

Vasta viime vuonna Suomen raiskausrikoslaista tuli suostumusperustainen. Ennen sitä raiskausta ei määritelty sillä, ettei ollut suostumusta seksiin vaan käytetyn väkivallan kautta.

– Tietysti laki pätee niin naisiin kuin miehiin, mutta tilastot osoittavat selvästi, että seksuaaliväkivallassa uhrina on pääsääntöisesti nainen ja tekijänä mies, Winiecki huomauttaa.

Lue myös: Naisten kokema lähisuhdeväkivalta on vakava ongelma Suomessa – näin kaltoinkohtelu usein alkaa

Suostumuksesta seksissä ensimmäisen suomenkielisen teoksen kirjoittaneen Nikulaisen mukaan naisviha näkyy koko ajan enemmän myös nuorten miesten asenteissa.

– Nuorten miesten asenteet ovat menneet osaltaan konservatiivisempaan ja syrjivämpään suuntaan kuin heidän isillään. Taustalla ovat esimerkiksi tietynlaiset somessa stereotypioita ja syrjintään perustuvia väitteitä jakavat vaikuttajat.

– Samaan aikaan tytöt ja naiset menevät kuitenkin koko ajan yhdenvertaisempaan ja tasa-arvoisempaan suuntaan. Naiset tietävät esimerkiksi, että heillä on oikeus sanoa seksille ei tai, että seksin aikana ei saa kuristaa ilman lupaa.

Lue myös: Roosa joutui ahdistelluksi taksitolpalla, sivullisen nerokas toiminta pelasti: "Suomesas on yhä uhria syyllistävä kulttuuri"

Naisiin kohdistuva väkivalta maksaa Suomelle paljon

Raha on hyvä mittari sille, mikä kapitalistisessa yhteiskuntajärjestelmässä on arvostettua, huomauttaa Nikulainen.

– Esimerkkinä sairaanhoitajat eivät saa tarpeeksi palkkaa, koska kyseessä on naisvaltainen ala. Sen sijaan valaistaan kiitokseksi joku rakennus.

– Monia asioita pystyttäisiin ratkaisemaan rahalla, kun tiedetään, että naisiin kohdistuva väkivalta maksaa Suomelle todella paljon. 

Vuonna 2022 julkaistun tutkimuksen mukaan naisiin kohdistuneesta fyysisestä parisuhdeväkivallasta aiheutuu yhteiskunnalle 150 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa.

Tutkimuksen mukaan todellisuudessa terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat vielä tätäkin suuremmat. Lisäksi palveluja koskevia kustannuksia aiheutuu sosiaali- ja oikeuspalveluille.

– Nyt niiltä toimijoilta, jotka tekevät naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäisevää työtä tai tarjoavat apua väkivaltaa kohdanneille naisille, leikataan valtion rahoitusta, Nikulainen summaa.

Lue myös: Mitä on taloudellinen väkivalta parisuhteessa? Pidä silmällä näitä hälytysmerkkejä

Katso myös: Parisuhdeväkivaltaa kokenut Sofia kertoo tarinansa – näin hän löysi voiman taisteluun

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet:  UN Women Suomi, Valtioneuvosto, Tilastokeskus