Asunto soveltuu paitsi omaan asumiseen, myös pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi.
Asunto on suosittu sijoituskohde, koska se tuntuu konkreettiselta, helposti ymmärrettävältä ja vakaalta sijoituskohteelta, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Antti Toivanen.
– Turvallisuus – me kaikki haluamme sitä ympärillemme. Ihmiset pitävät siitä, että suurin varallisuuserä on turvallisesti sijoitettuna, tuoden vakaata tuottoa ja rahat takaisin. Korkojen kera.
Perusidea on Toivasen mukaan helppo: ostaa asunnon ja vuokraa sen. Ja jos ostaa lainalla, korkoja voi vähentää verotuksessa. Vuokratulot voivat riittää lainalla ostetun asunnon lyhennyksiin, jolloin vuokralainen käytännössä maksaa lainan. Mahdollinen arvonnousu voi tuoda kakun päälle koristeen, eli tuntuvan lisätuoton.
– Asuntosijoittaminen on arkisempaa koko kansan huvia kuin aiemmin. Kiinnostukseen vaikuttaa paikoin ylikuumentunut vuokra-asuntomarkkina: mitä korkeammat vuokrat, sitä kiinnostavampi tilanne sijoittajalle.
Toivainen muistuttaa, että vuokrat ovat nousseet selvästi kuluttajahintoja voimakkaammin. Samalla ensiasunnon ostaminen on toisaalta tullut houkuttelevammaksi.
– Vuokra-asuntomarkkina on paikoin epäterveellä pohjalla. Osittain syynä on yleinen taloustilanne. Toisaalta tiukentunut talous- ja rahatilanne on ajanut ensiasunnon ostoa pohtivia vuokramarkkinoille.
Mikä suosion takana on?
Asuntosijoittamisen suosion takana on monta syytä. Yksi tulee Frankfurtista: Euroopan keskuspankki on taannut ennätyshalpoja lainakorkoja. Asuntolainaa ottaneet ovat hykerrelleet, mutta tallettajalle tilanne on ollut nihkeä. Perinteisesti suomalaiset ovat halunneet pitää suurta pahan päivän rahastoa, ihan historiallisistakin syistä, mutta nollakorot ovat muuttaneet kuviota. Jonkinlaista tuottoa etsivät ovat etsiytyneet joko osake- ja rahastomarkkinoille – tai asuntomarkkinoille.
– Näkemyksemme mukaan Suomen asuntomarkkinoilla tehdään viime vuoden tavoin yli 60 000 asunto- ja kiinteistökauppaa tänä vuonna. Asunnonostosaikeet ovat pysyneet kohtalaisella tasolla yleisen taloustilanteen huomioiden. Odotamme hintojen laskevan tänä vuonna 0,5–2 prosenttia rakennemuutosalueilla, mutta suurimmilla markkina-alueilla hinnat ovat jo kääntyneet lievään nousuun.
Asuntomarkkinoilla ei ole 1990-luvun jälkeen järissyt, Toivanen muistuttaa.
– En keksi mahdollista kriisiä, joka pudottaisi keskihintoja vaikkapa 20 prosenttia. Sen sijaan pienemmät 2–7 prosentin vaihtelut kuuluvat markkinatalouteen.
Mikä ajaa markkinaa?
Asuntomarkkinoilla on viime vuodet puhaltanut rakennemuutos: pienemmillä asunnoilla on kova kysyntä ja suurien ja kalliimpien asuntojen kysyntä on rajallisempaa. Pääkaupunkiseudulla sijoittajat ovat olleet kiinnostuneita viime aikoina nimenomaan vanhoista ja hyväkuntoisista asunnoista.
Toivasen mukaan asuntosijoittaja huomioi muutaman keskeisen ajurin.
– Kaupungistuminen on Suomessa vielä pientä muuhun Eurooppaan verrattuna – siksi Suomessa muuttoliike kaupunkien suuntaan tulee jatkumaan. Tässä terveet palveluita tarjoavat maakunnalliset veturit ja tietyt maakunta- ja kaupunkikeskukset voittavat sijoittajien mielenkiinnon.
Toivanen muistuttaa, että Suomessa rakennetaan vuosittain alle 25 000 uutta asuntoa, vaikka tarve olisi oikeasti 40 000. Väestö kasvaa muun muassa maahanmuuton myötä. Samalla väestö ikääntyy ja yksin asuvien määrä kasvaa.
– Toivon Suomeen terveempää työllisyystilannetta ja sopivaa seudullista ja oikeankokoisten asuntojen rakennuttamista. Esimerkiksi Helsingin seudulla on uhka: asuntomarkkinoiden kääntyessä nousuun hintakehitys uhkaa karata käsistä, koska uudistuotanto ei ole pysynyt väestönkasvun perässä.
Lähde: Sp-Koti Oy