Asuntomarkkinoiden tilanne on hankala ja useat asunnot seisovat tyhjillään. Monelle kiinteistönvälittäjälle tämä tarkoittaa laihaa palkkaa. Tilanne ei välttämättä ole niin synkkä kuin miltä näyttää, kertoo kokenut asuntosijoittaja ja yrittäjä Miika Vuorensola.
Tammikuun asuntokauppamäärät jäivät 42,1 prosenttia alemmalle tasolle viiden vuoden keskiarvoon verrattuna Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton raportin mukaan.
Uusien asuntojen kauppa laski viime kuussa 82,1 prosenttia ja käytettyjen asuntojen kauppamäärän lasku oli 34,9 prosenttia.
Pitkään alalla toiminut Miika Vuorensola ei kuitenkaan ole tilanteesta turhan huolissaan.
– Asuntosijoittajana toimiminen on sen verran pitkäjänteistä hommaa, että lyhyen aikavälin pudotukset eivät tilannetta romahduta.
Lue myös: 82 prosentin syöksy: Asuntokauppa harvinaisessa syväjäässä, etenkin nämä tahot ovat pulassa – mutta ensiasunnon ostaja ei
Asuntopehtoori LKV:n perustaja ja toimitusjohtaja Vuorensola on toiminut asuntosijoitusmaailmassa lähes 20 vuotta. Vuonna 2018 perustettu yritys hallinnoi pääosin Tampereella ja pääkaupunkiseudulla yli tuhatta asuntoa.
Vuorensolalla itsellään on reilut sata sijoitusasuntoa yli 15 vuoden ajalta.
Asuntomarkkinoiden tilanne ei välttämättä ole niin synkkä kuin miltä näyttää, kertoo kokenut asuntosijoittaja ja yrittäjä Miika Vuorensola.
Asuntosijoittajan suurimmat huolenaiheet
Ennusteet asuntokaupoille ovat yhä haastavat, erityisesti huipuissaan keikkuvien korkotasojen vuoksi. 12 kuukauden euriboria eli useimpien asuntolainojen viitekorkona käytettyä korkotasoa nostettiin jälleen torstaina huimaan 3,49 prosenttiin.
Toinen huolenaihe tulevaisuutta tarkastellessa on inflaatio, joka heikentää kuluttajien luottamusta tehdä suuria päätöksiä rahan suhteen. Viime vuoden keskimääräinen inflaatio oli 7,1 prosenttia.
Suuret korot aiheuttavat epäröintiä niin asunnon ostajissa kuin asuntosijoittamisestakin kiinnostuneissakin. Siksi tällä hetkellä liikkeellä on erityisesti vuokra-asumisesta kiinnostuneita.
– Vuokria on korotettu paljon kuluneen vuoden aikana, ja luultavimmin tullaan vielä nostamaan. Mutta mikäli sijoittajan asunnot ovat tyhjillään, niin silloin ei voi pyytää hirveän korkeita vuokria, vaan tarkastella markkinatasoja ja sen mukaan pyrkiä hinnoittelemaan.
Vuorensola uskoo, että nykytilanteessa ollaan lähellä korkohuippuja. Parhaassa tapauksessa korot laskisivat vuoden kuluessa ja inflaatio alkaisi hiljalleen laskea kohti EKP:n määrittämää kahden prosentin tavoitetta.
Myös lämmityskustannusten lasku kevään myötä tuo tilanteeseen todennäköisesti helpotusta.
– Varovaisen optimistisella asenteella mennään.
Miten markkinoilla kannattaa nyt toimia?
Vuorensolan vinkki muille asuntosijoittajille ja siitä kiinnostuneille on pitkäjänteisesti toimiminen.
– Suurin huolenaihe asuntosijoittajalla on tällä hetkellä kassavirran heikkeneminen korkojen ja vastikkeiden nousun myötä, eli sijoitus saattaa viedä enemmän rahaa tililtä kuukausitasolla verrattuna siihen, mitä se tuottaa.
Negatiivinen kassavirta esimerkiksi kahden tai kolmen vuoden ajan tietyn sijoitusasunnon kohdalla ei kuitenkaan tarkoita, että sijoitus olisi pitkällä jänteellä tappiollinen.
Jos sijainti ja taloyhtiö ovat hyviä, ja omat sijoitusasunnon tuomat kustannukset riittävät tuon ajan ylitse, ovat tuottavuuden näkymät jo varmat Vuorensolan mukaan.
– Heittelevistä näkymistä huolimatta asunto on yhä hyvä sijoitus. Jos ostaa esimerkiksi uuden yksiön, niin sen tuotto voi olla jopa kahdeksan prosenttia omalle pääomalle. Eli aika samaa luokkaa kuin mikä olisi pörssisijoitusten pitkän aikavälin tuotto.
Asuntosijoittajan kannattaa Vuorensolan mukaan seurata suurempien välitysfirmojen ja kiinteistösijoittajien liikkeitä.
– Suomen Vuokranantajat ry:n teettämän tutkimuksen mukaan suuremmat yhtiöt nostavat vuokria herkemmin, kun taas kuluttajavuokranantajat eivät korota niitä yhtä rohkeasti.
Hän korostaa myös, että käsillä on ostajan markkinat.
– Erityisesti ensiasunnon ostajilla on paljon tarjontaa ja mahdollisuuksia tehdä hyviä kauppoja.
Lue myös: Pankki varoittelee roimista hoitovastikkeiden korotuksista: "Noin puolet taloyhtiöistä elää kädestä suuhun"
Lue myös: Asuntorakentaminen hiipui selvästi – Nordea julkaisi staattisen talousennusteen ensi vuodelle
Lähteet: EKP, Kiinteistövälitysalan Keskusliitto, Suomen Vuokranantajat ry