Työkavereiden huomioon ottaminen työpaikalla lisää kaikkien viihtymistä, tähdentää tapakouluttaja. Hyvä sääntö on hänen mukaansa se, että jos joku käyttäytyy huonosti, siitä huomautetaan nätisti.
Perusolettamus siitä, että työpaikan aikuiset osaavat yhteiselämän pelisäännöt, ei aina pidä paikkaansa.
Joku saattaa vaikka harhautua välillä syömään toisen eväät, eivätkä likaiset astiat kulkeudu millään tiskikoneeseen.
Asiasta huomauttaminen suoraan päin naamaa voi olla kiusallista, ja siksi niin sanotuista heippalapuista on tullut monen työpaikan arkipäivää.
Mutta onko tarralappu paras tapa viestiä, vai miten epäkohdista kannattaisi viestiä?
Tapakouluttaja Joonas Konstigin mukaan pikkuasioista ei kannattaisi valittaa lainkaan. Jos epäkohta kuitenkin toistuu, se olisi parasta ottaa puheeksi kohteliaasti, toista nolaamatta ja hyvän sään aikana, ennen kuin tilanne on räjähtänyt omassa päässä liian isoksi.
– Palautetta ei pitäisi myöskään antaa julkisesti, koska se aiheuttaa helposti kasvojen menetyksen, Konstig kommentoi MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Lue myös: Toimitko sinäkin näin töissä? Kuusi merkkiä, jotka voivat kieliä ahdistuksesta
Avokonttorin säännöt
Avokonttoreissa yhteisten pelisääntöjen noudattaminen on Konstigin mukaan tavallistakin tärkeämpää.
– Siellä jaetaan reviiri muiden kanssa ja silloin pitäisi muistaa, että jos esimerkiksi puhun [kovaan ääneen], teen tavallaan reviiriloukkauksen.
Aina säännöt eivät suojaa vain konttorissa olevia.
– Monesti ei tule huomioon ottaneeksi sitä, että jos puhun puhelua, muut [konttorissa olijat] kuulevat ainakin puolet puhelusta. Ja onko ihminen myös langan päässä sinut sen kanssa, että keskustelua kuuntelee ehkä koko avokonttori? Konstig kysyy.
Yksi tärkeimmistä säännöistä on olla kohtelias, mihin kuuluu muun muassa tervehtiminen.
– Ihminen tervehtii ihmistä, jos on tuttuja. Eikä sen tarvitse tarkoittaa mitään vanhaa Suomi-filmiä: katse silmiin ja pieni nyökkäys vähintään. Ei se ihan kauheasti kaloreita kuluta.
Lue myös: Eläkkeelle jääminen voi tuntua vapauden sijaan virheeltä: "Aikaa voi olla liikaa ja elämä tylsää"
Toimistomumummo on kuuntelevat korvat
Joillakin työpaikoilla saadaan nykyään nauttia myös niin sanotun toimistomummon seurasta ja avusta. Hänet palkataan apuun, kun toimistossa kaivataan lisäkäsiä ja lempeää kuria.
Viitisen vuotta sitten eläkkeelle jäänyt teknologia-alan ammattilainen Leila Pohjolainen heittää keikkaa Toimistomummola-nimisessä yrityksessä.
Työpaikalla Pohjalainen suuntaa ensimmäisenä yleensä keittiönurkkaukseen.
– Katson ensin yleisilmeen, sitten tyhjennän puhtaat astiat pois tiskikoneesta ja lataan koneeseen likaiset, tarkastan kahvikoneen ja pyyhin pöydät, Pohjolainen listaa.
Toimistomummon läsnäolo ei saa ihmisiä oletuksesta poiketen laiskistumaan entisestään vaan jopa ryhdistäytymään. Tämä näkyy Pohjolaisen mukaan esimerkiksi siinä, että kun tieto hänen saapumisestaan leviää, ihmiset siivoavat jääkaapista vanhat eväänsä omin nokkinensa.
Pohjolainen kertoo olevansa työpaikalla myös työntekijöiden iloja ja huolia kuuntelevat korvat.
– Onko jonkun koira kipeä tai onko joku matkalle lähdössä, siitä vaihdetaan pari sanaa.
Tapakouluttaja Konstig pitää ajatusta toimistomummosta tai -ukosta sympaattisena.
– Mietin itse, tekeekö hän myös äidin hommia, eli muistuttaa vaikkapa siitä, että ota se lippis pois päästä ruokapöydässä.