Suomessa tapahtuu noin 2 500 kuolemaan johtanutta tapaturmaa vuosittain. Noin puolet tapaturmakuolemista aiheutuu kaatumisesta tai putoamisesta.
Esimerkiksi vuonna 2021 tapaturmakuolemia tapahtui 2 444 ja niistä kaatumisesta tai putoamisesta johtui 1 232. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista.
Tilastokeskus ei ole ehtinyt vielä koostaa vuoden 2022 tapaturmakuolematilastoa.
Tilastojen perusteella yleisin kuolemaan johtanut kaatuminen tai putoaminen tapahtuu portaissa. Vuonna 2021 vuonna portaat koituivat 74 ihmisen kohtaloksi.
Huonekaluun liittyviä kuolemaan johtaneita kaatumisia tai putoamisia toissavuonna tilastoitiin 44, kun taas kaatuminen jää- tai lumikelillä vei 14 ihmisen hengen.
Tilastokeskus ei tilastoi tämä yksityiskohtaisemmin tapaturmaisia putoamis- ja kaatumiskuolemia. Tästä syystä tilastojen tarkastelu ei tuo lisävalaistusta siihen, mihin loppujen vuonna 2021 kaatumiseen tai putoamiseen menehtyneiden 1 100 ihmisen elämä päättyi.
Myrkytykset ikävänä kakkosena
Kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä kaikkinensa on hiljalleen laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vaikka tapaturmakuolemissa on vuosikohtaista heittelyä, pitkällä aikavälillä lasku on noin 350–400 kuoleman luokkaa vuosittain.
Käytännössä lasku on merkittävä ja tarkoittaa vähintään yhden ihmiselämän säästymistä tapaturmakuolemalta jokaisena vuoden päivänä.
Vahinkokuolemien määrän perusteella yksi vaarallisimmista myrkyistä on alkoholi.
Kaatumisten ja putoamisten jälkeen seuraavaksi suurin tapaturmakuolemien syy ovat erilaiset myrkytykset. Vahinkomyrkytysten määrä on kuitenkin ollut reippaassa laskussa vuosikausien ajan.
Toissavuonna tapaturmaisiin myrkytyksiin kuoli 409 ihmistä, mikä on 310 kuolemaa vähemmän kuin vuonna 2011 (766).
Tapaturmaisten kuolemaan johtaneiden myrkytysten aiheuttajien kärkipaikoilla vuorottelevat vuodesta riippuen alkoholi ja morfiinijohdokset sekä psykodysleptiset lääkkeet. Toissavuonna jälkimmäisiin kuoli tapaturmaisesti 165 ihmistä, kun taas vahingossa tapahtuneet alkoholimyrkytykset veivät 147 ihmiseltä elämän.
Kaasuihin kuoli tapaturmaisesti 11 ihmistä ja kipu- ja kuumelääkkeisiin kuusi ihmistä.
Kolmantena liikennetapaturmat
Viitatemies kulkee ahkerasti myös liikenteen seassa. Tapaturmaisesti liikenteessä sai surmansa vuonna 2021 yhteensä 252 ihmistä.
Liikennetapaturmat ovatkin kolmanneksi yleisin vahinkokuolemien syy Suomessa.
Useimmiten liikenteessä henkensä menettää autoilija tai auton kyydissä matkustanut henkilö. Toissavuonna heitä kuoli tapaturmaisesti 105.
Kuolemaan johtaneiden liikennetapaturmien määrässä laskettuna toiseksi vaarallisinta on moottoripyöräily. Kolmatta sijaa pitää vesiliikenne, neljättä polkupyöräily ja viidettä jalankulku liikenteessä.
Autoilua lukuunottamatta enemmän henkiä vievät kuitenkin portaat ja huonekalut.
Kylpyammeet vaativat joka vuosi ihmishenkiä.
Kylpyammeetkin kohtalokkaita
Tapaturmaisia hukkumiskuolemia Suomessa tapahtuu vuosittain noin satakunta. Tähän lukuun ei aika näytä vaikuttavan, vaikka vuosittaista heittelyä määrässä on ollut kymmenen vuoden aikana jopa 40 ihmishengen verran.
Vuonna 2021 Suomessa kuoli tapaturmaisesti hukkumalla 113 ihmistä.
Yleisin vahinkohukkuminen tapahtuu luonnonvesiin, toissavuonna tällaisia kuolemia tapahtui yhteensä 103. Näistä jäihin vajoamisia oli 18.
Kylpyammeet ja uima-altaat riistävät nekin vuosittain ihmisihenkiä. Vuonna 2021 kylpyammeeseen hukkui tapaturmaisesti kuusi ihmistä, uima-altaisiin ei sinä vuonna sattumoisin kukaan.
Painia luonnonvoimien kanssa
Hieman yllättävää saattaa olla, että vuonna 2021 luonnonvoimat aiheuttivat 93 tapaturmakuolemaa. Näistä suurin osa eli 92 johtui altistumisesta kylmyydelle 92.
Tilastokeskus tilastoi myös joukon muita luontoon liittyviä kuolemia. Viimeksi esimerkiksi salamanisku vaati ihmishenkiä vuonna 2018, jolloin salamakuolemia tapahtui kaksi.
Kosketus myrkyllisiin eläimiin tai kasveihin on vienyt ihmishenkiä viimeksi vuonna 2018, jolloin tämä kuolemansyy kirjattiin viidelle vainajalle.
Käärmeenpuremat eivät ole tappaneet ketään Suomessa ainakaan kymmeneen vuoteen. Sen sijaan mehiläisen tai ampiaisen pistot vievät silloin tällöin ihmisten henkiä, viimeksi vuonna 2018, jolloin niiden pistoihin kuoli neljä ihmistä.
Tulipalot ja paleltuminen
Tilastokeskuksen kuolemansyyluokitusten mukaan vuonna 2021 sähkö-, säteily-, lämpötila- tai ilmanpainealtistukset aiheuttivat tapaturmakuolemia yhteensä 51. Tästä määrästä pääosa eli 48 henkilöä kuoli ihmisen aikaansaamaan kuumuuteen ja kaksi korkeajännitteeseen.
Tuli ja savu veivät vuonna 2021 yhteensä 44 ihmisen hengen. Heistä 39 menehtyi rakennuksissa kontrolloimatta riehuneisiin tulipaloihin ja kolme vaatteiden syttymisen aiheuttamiin vammoihin.
Rakennuspaloissa kuoli vuonna 2021 yhteensä 39 ihmistä.
Ruokaan tukehtui toissavuonna 46 henkilöä. ja oksennukseen seitsemän henkilöä. Yhteensä tapaturmaisia tukehtumiskuolemia tapahtui 67.
Putoavan tai kaatuvan esineen iskuun kuoli 20 ihmistä, moottoroidut koneet aiheuttivat viisi tapaturmakuolemaa ja terävät esineet tai käsityökalut neljä kuolemaa. Törmääminen esineeseen vei kahden ja nosto- ja siirtolaitteet niin ikään kahden ihmisen hengen.
Puristuskuolema kohtasi yhtä ihmistä. Tuliasetapaturmissa ja räjähdystapaturmissa kuoli molemmissa niin ikään yksi henkilö.
Nisäkkäiden aiheuttamiin vammoihin kuoli yksi ihminen vuonna 2021.
Lääketieteellinen hoito
Tilastokeskus tilastoi omana luokkanaan kuolemansyytilastoissaan "lääketieteellisen hoidon haittavaikutukset". Tähän kuolemansyyluokkaan kirjattiin vuonna 2021 yhteensä 14 vainajaa.
Heistä kuusi kuoli lääkkeiden haittavaikutuksiin, viisi lääketieteellisen toimenpiteen jälkeen ilmeneviin haittavaikutuksiin ja kolme lääketieteelliseen hoitoon liittyviin vahinkoihin.
tahallisuudeltaan epäselviin tapaturmiin kirjattiin toissavuonna 94 kuolemaa ja "muihin tapaturmiin" 57 kuolemaa.
Ulkoisten syiden myöhäisvaikutuksiin Tilastokeskus kirjasi vuonna 2021 yhteensä 89 kuolemaa. Näistä 29 liittyi liikennetapaturmiin ja 60 muihin tapaturmiin.