Tärkeä asia unohtuu nyt monelta suomalaiselta – voi aiheuttaa äkillisen vaaran terveydelle: "Aluksi usein täysin oireeton"

Munuais- ja maksaliitosta muistutetaan kuivumisen vaaroista. Erityisesti ikääntyneiden olisi tärkeä juoda riittävästi hellesäällä. Kuivuminen voi nimittäin johtaa jopa äkilliseen munuaisten vajaatoimintaan,.

– Äkillinen munuaisten vajaatoiminta on aluksi usein täysin oireeton. Ensimmäisiä merkkejä voi olla vähentynyt virtsaneritys, liitosta kerrotaan. 

HUS:n osastonylilääkäri, nefrologian professori Patrik Finne sanoo, että nestehukka tai liian matala verenpaine voivat johtaa munuaisiin tulevan verenkierron vähenemiseen ja munuaistoiminnan huononemiseen.

– Taustalla voi olla oksentelu, ripuli, kuumeilu, verenvuoto, vakava infektio, leikkaus tai sydämen vajaatoiminta, kertoo osastonylilääkäri, nefrologian professori Patrik Finne HUS:sta.

Munuaisten toiminta heikkenee jo 40. ikävuoden jälkeen

Munuais- ja maksaliiton mukaan tyypillisin munuaisten äkilliseen vajaatoimintaan sairastunut on ikääntynyt, jolla on jo ongelmia munuaisten suhteen ja sen lisäksi monia munuaisten toimintaan vaikuttavia lääkkeitä. Tällöin ulkoinen tekijä kuten elimistön kuivuminen pitkän helteen tai oksennustaudin voi johtaa nopeasti munuaisten vaurioitumiseen.

– Joidenkin verenpainelääkkeiden, ACE-estäjien ja ATR-salpaajien, ja tulehduskipulääkkeiden samanaikainen käyttö voi ikääntyneillä varsinkin elimistön kuivumisen yhteydessä johtaa äkilliseen munuaisvaurioon. Lääkkeiden annostus tulee aina säätää yksilöllisesti, Finne jatkaa.

Kohonnut verenpaine, tupakointi, diabetes sekä vyötärölihavuus nopeuttavat myös ikääntyneen munuaisten heikkenemistä entisestään. Mahdollinen munuaissairaus on tärkeä havaita ajoissa, koska sen etenemiseen voidaan vaikuttaa ja osaa varoa munuaisia mahdollisesti vahingoittavia tekijöitä.

Moni ei tiedä, että munuaisten toiminnan heikkeneminen alkaa jo 40. ikävuoden jälkeen. Iän myötä munuaiset ovat alttiimpia niitä vaurioittaville sairauksille ja ulkoisille tekijöille. Arvion mukaan 30–40 prosentilla yli 65-vuotiaista on vähintään lievä munuaissairaus. Lievä ja keskivaikea munuaisten vajaatoiminta on usein oireeton.

– Useimmiten äkillistä munuaisvaurioita hoidetaan nestehoidolla ja sen aiheuttaneiden tekijöiden poistamisella. Erittäin harvoin akuutissa vaiheessa voidaan tarvita tilapäistä dialyysihoitoa, mutta useimmiten munuaisten toiminta palautuu normaaliksi.

Kuinka paljon vettä pitäisi juoda päivässä?

Munuaisilla on monia elintärkeitä tehtäviä. Ne poistavat kehosta nestettä ja kuona-aineita sekä säätelevät verenpainetta. Munuaiset ohjaavat punasolujen muodostumista ja tuottavat D-vitamiinia. THL:n mukaan veden juomisella on myös muita tärkeitä tehtäviä: nestetasapainon ylläpidon lisäksi vedenjuonti tukee ruoansulatusta, säätelee kehon lämpötilaa, poistaa aineenvaihduntatuotteita ja imeyttää ravintoaineita. 

THL:n suosituksen mukaan aikuisen tulisi juoda 2–3 litraa nestettä päivässä. Tästä noin puolet pitäisi saada juotuna ja toinen puoli ruoan mukana. Hikoilu ja saunominen lisäävät nesteen tarvetta, joten erityisesti helteellä juomista voi olla hyvä lisätä. Juomana suositellaan vettä. 

Ikääntyneille suositukset ovat hieman erilaiset. Nestettä tulisi juoda 1–1,5 litraa päivässä, vaikka ei olisikaan jano. THL:n mukaan hyviä juomia ovat veden ja maitotuotteiden lisäksi muun muassa täysmehut, mehujuomat ja virvoitusjuomat. THL suosittelee nestepitoista ruokaa, esimerkiksi salaatteja ja kylmiä keittoja.

– Varaa joka päivä jääkaappiin juotavaa litran kannuun. Näin voit myös tarkkailla, paljonko juot. Juo nestettä runsaammin aamulla ja päivällä. Runsas iltajuominen lisää virtsaneritystä yöllä, THL ohjeistaa ikääntyneitä. 

Lapsi tarvitsee normaalisti nestettä 1–1,5 litraa päivässä. Helteellä nesteen tarve voi olla jopa suurempi.

Lue myös: Kannattaako vettä juoda ennen kuin menee nukkumaan? Tavalla on monta terveyshyötyä, mutta myös yksi riski 

Lähteet: Munuais- ja maksaliitto, THL