Yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa ylipaino lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin sekä verisuonisairauksiin, jotka kaikki voivat myös vaurioittaa munuaisia. Jos ylipainoa on paljon, pienikin painonpudotus tekee munuaisille hyvää.
Maailman munuaispäivää vietetään 14. maaliskuuta 2024.
THL:n mukaan jo noin 1,2 miljoonan suomalaisen aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan. Vyötärölihavuutta esiintyy joka toisella aikuisella. Juuri vyötärölle kertyneet kilot ovat sairastumisriskin kannalta haitallista, muistuttaa Munuais- ja maksaliitto tiedotteessaan. Vyötärölihavuuden rajana pidetään naisilla yli 90 sentin ja miehillä yli 100 sentin vyötärönympärystä.
Ylipainolla on seurauksia myös munuaisille. Krooninen munuaistauti on merkittävä kansanterveysongelma, joka lyhentää odotettavissa olevaa elinikää. Jo lieväänkin munuaistautiin liittyy suurentunut sydän- ja verisuonitapahtumien riski. Useimmiten ylipainon ja munuaistaudin kehittymisen yhteyden taustalla piilee tyypin 2 diabetes ja verenpainetauti
Lue, mitkä ovat vaivihkaa etenevän munuaistaudin hälytysmerkit.
Jopa puolen miljoonan suomalaisen arvioidaan sairastavan diabetesta, ja tyypin 2 diabeteksen munuaistauti on merkittävin yksittäinen sairaus loppuvaiheen munuaisvaurion taustalla Suomessa.
Munuais- ja maksaliiton mukaan jopa 20–50 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista sairastaa myös diabeteksen munuaistautia.
– Lisäksi ajatellaan, että merkittävä ylipaino muuttaa munuaisten kuorikerroksen verenkierrollisia olosuhteita, tulehdusreaktio lisääntyy ja stressivälittäjäaineiden määrät lisääntyvät, kertoo nefrologi Aino Soro-Paavonen HUS Nefrologian klinikalta tiedotteessa.
Lue myös: Salakavala kansantauti voi vahingoittaa myös munuaisia – "Omiaan nostamaan verenpainetta entisestään"
Näin diabeteksen munuaistaudin eteneminen voidaan pysäyttää
Mikä on munuaisten tehtävä? Munuaiset poistavat kehosta nestettä ja kuona-aineita sekä säätelevät verenpainetta. Lisäksi munuaiset ohjaavat punasolujen muodostumista sekä tuottavat aktiivista D-vitamiinia.
Ylipaino voi laukaista munuaiskeräselle verta tuovan pienen valtimon laajenemisen ja lisääntyneen painevaikutuksen munuaiskeräsessä. Joillain potilaille tämä johtaa ajan mittaan proteinuriaan eli valkuaisen erittymisen virtsaan.
– Nykyisin käytettävissä olevat lääkevaihtoehdot lihavuuden hoitoon ja joissain tilanteissa myös leikkaushoito ovat turvallisia munuaispotilaalle. Lääkehoitoon liitetään aina elintapahoito. Myös diabeteksen munuaistaudin eteneminen voidaan pysäyttää oikealla lääkehoidolla ja riskitekijöihin puuttumalla, Soro-Paavonen sanoo.
Munuais- ja maksaliitto muistuttaakin, että jo pienikin painonpudotus auttaa ehkäisemään lihavuuden liitännäissairauksia. Kannattaa muistaa, että painonnousun ehkäisy on melkeinpä aina helpompaa kuin laihduttamisen sekä pudonneen painon ylläpito.
Lue myös: Suomessa on jo yli miljoona lihavaa aikuista, kertoo THLn tutkimus
Painonhallinnan tärkeimmät tekijät
Painonhallinnassa tärkeimpiä tekijöitä ovat terveellinen ruokavalio, säännöllinen ateriarytmi sekä oikeanlaiset annoskoot. Laihtumisen ohella verenpaineen hallintaan tarvitaan lisäksi pysyviä muutoksia ravinnossa, kuten suolan vähentämistä, ja lääkehoitoa, jos kyse on verenpainetaudista.
Liikuntaa ei sovi unohtaa painonhallinnan tukena. Liitto muistuttaa, että pienikin liikunnan lisäys kannattaa. Vaikka liikunta ei ole suora parannuskeino munuaisten vajaatoimintaan, se voi hidastaa taudin etenemistä. Liikkuminen myös vähentää munuaisiin kohdistuvaa verenpainekuormaa.
– Vaikean sairauden tai muun stressin kanssa voi olla mahdotonta jaksaa toteuttaa liian vaativaa laihdutusohjelmaa. Silloin voi auttaa, jos pitää edes pienenkin liikunnan mukana arjessa, muistuttaa Munuais- ja maksaliiton munuaisasiantuntija Maarit Heinimäki tiedotteessa.
Olemme aiemmin kertoneet munuaissairautta sairastavasta Mikosta, jolle dialyysihoito tarjoaa elämän mahdollistavaa hoitoa.
Lue myös: Salakavala munuaistauti lyhentää elinikää – näin voit itse vaikuttaa munuaistesi terveyteen
Kiia sai isältään munuaisen 30 vuotta sitten – lopulta myös suuri unelma täyttyi: "Elän mieluummin ilman pelkoa kuin puoliteholla"
Katso myös: Hoituuko korkea verenpaine elämäntapamuutoksella vai tarvitaanko lääkitystä?
9:32
Haastattelussa Turun yliopiston sisätautiopin professori Teemu Niiranen.
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: Munuais- ja maksaliitto