Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) toimitusjohtaja Markku Jalosen mukaan hoitajapulan taustalla on alueiden yleinen työvoimapula, joka kärjistyy kesällä.
Hyvinvointialueilla on tänä kesänä ennätysmäisen vakava pula hoitajista ja se kurjistaa sosiaali- ja terveyspalveluita hyvinvointialueilla, kunnissa ja yksityisellä sektorilla, varoittaa sote-alan ammattijärjestö Tehy.
Järjestö kysyi selvityksessä luottamushenkilöiltään, miten kesäaika vaikuttaa palveluihin hyvinvointialueilla ja yksityisen sektorin tuottamissa sote-palveluissa sekä varhaiskasvatukseen kunnissa.
Selvitykseen vastanneista luottamushenkilöistä kolme neljäsosaa arvioi, että tämä kesä tulee olemaan edellistä kesää kuormittavampi. Luottamushenkilöistä valtaosa arvioi, että pula koulutetuista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on kova etenkin hyvinvointialueilla.
Tehyn mukaan hyvinvointialueilla toimintaa joudutaan supistamaan erikoissairaanhoidossa erityisesti poliklinikkatoiminnassa, kirurgiassa, psykiatriassa ja gynekologiassa sekä neurologiassa. Perusterveydenhuollossa supistukset kohdistuvat useimmiten vastaanotto- ja neuvolatoimintaan, sote-keskusten vuodeosastoihin sekä hammashoitoon.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) toimitusjohtaja Markku Jalosen mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden sote-henkilöstön työvoimapulan taustalla vaikuttaa merkittävästi yleinen työvoimapula, joka kärjistyy kesäisin, kun henkilöstö pitää vuosilomia.
– Osastosulkuja on ollut aina, joka kesä, ja niin on myös tänä kesänä.
Jalonen kommentoi asiaa STT:lle yleisellä tasolla, sillä järjestöllä ei ole juuri tämän hetken hyvinvointialuekohtaisia tietoja työvoiman saatavuudesta.
Halukkuus lisätöihin vähentynyt
Tehyn selvitykseen tulleista vastauksista käy ilmi, että kaksi kolmasosaa työnantajista on alkanut tarjota paikallisia kannustimia, joilla henkilöstöä yritetään saada lisä- tai ylitöihin. Kannustimia ovat esimerkiksi korotettu hälytysrahakorvaus, vuoronvaihtokorvaus, joustokorvaus siirryttäessä yksiköstä toiseen ja vuosiloman siirtokorvaus.
Selvityksen mukaan työntekijöiden halukkuus tehdä lisätöitä tai vaihtaa vuoroja on kuitenkin hieman vähentynyt.
– Kestävä ratkaisu hoitajapulaan on palkkauksen ja työolojen parantaminen. Ihmettelenkin, että uutisten mukaan lääkäreitä ollaan valmiita houkuttelemaan suurillakin summilla vakituisiin tehtäviin, mutta hoitajia ei niinkään, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo tiedotteessa.
Myös KT:n Jalonen nimeää työolojen kehittämisen yhdeksi ratkaisukeinoksi henkilöstöpulaan.
Lue lisää: Professori MTV:lle: Sosiaaliturvaan tehtävät leikkaukset tulevat lisäämään terveydenhuollon kuormitusta entisestään
Sen lisäksi Jalosen mukaan olisi tärkeää, että Suomessa lähdettäisiin ripeästi toteuttamaan hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita koulutuspaikkojen ja kansainvälisen rekrytoinnin lisäämisestä. Koulutuspaikkoja tulisi lisätä erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille, kuntiin ja hyvinvointialueille, Jalonen sanoo.
– Merkittävä asia on myös se, että kuntien ja hyvinvointialueiden palkankorotuksissa paikallisten erien osuus on poikkeuksellisen suuri esimerkiksi yksityiseen sektoriin verrattuna. Niitä voidaan käyttää henkilöstön saatavuuden edistämiseen.
"Vanhuspalveluja kurittaa henkilöstöpula"
Yksityisellä sektorilla vuosilomien ohella yleisin syy kesäajan toimintojen supistamiseen oli selvitykseen vastanneiden luottamushenkilöiden mukaan pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta. Yksityisellä sektorilla tuotetaan muun muassa ikäihmisten ympärivuorokautista palveluasumista, kehitysvammaisten palveluita, päihdehuoltoa ja mielenterveyspalveluita.
– Etenkin vanhuspalveluita kurittaa henkilöstöpula. Toisin kuin hyvinvointialueilla, yksityisen sektorin työnantajat eivät pääsääntöisesti tarjoa erityisiä kannustimia, jotta henkilöstö tekisi enemmän lisä- ja ylitöitä, Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Vartiainen sanoo tiedotteessa.
Varhaiskasvatuksessa pula lastenhoitajista ja opettajista on Tehyn mukaan aiempaa vaikeampi. Luottamushenkilöt arvioivat tämän kesän kuormittavan työntekijöitä yhtä paljon kuin edellinen kesä.
Kuormittavia tekijöitä ovat toistuva joustaminen työvuoroissa ja liian vähäinen henkilöstömäärä. Eniten varhaiskasvatuksen lastenhoitajia ja opettajia kuormittaa työskentely oman yksikön ulkopuolella. Työskentely oman yksikön ulkopuolella johtuu siitä, että kesäaikana varhaiskasvatuksessa on tapana sulkea osa päiväkodeista vanhempien kesälomien vuoksi. Siksi vakituinen henkilöstö kiertää usein saman työnantajan eri toimipisteissä.
Vartiaisen mukaan myös kuntien varhaiskasvatuksen henkilöstön halu vaihtaa vuoroja tai tehdä lisävuoroja on hieman vähentynyt, eivätkä työnantajat ole alkaneet käyttää kannustimia houkutellakseen työntekijöitä tekemään enemmän lisätöitä.
Tehyn selvitykseen vastasi yhteensä reilu 200 luottamushenkilöä.
Lue myös: THL: Jonot kiireettömään erikoissairaanhoitoon kasvoivat edelleen
Juttua päivitetty kello 15.14: Lisätty Jalosen ja Rytkösen kommentit.