Teiden huono kunto ja kapeus haittaavat myös yritystoimintaa eri puolilla maata

Tie- ja rataverkon suurin haaste on 3–4 miljardin euron korjausvelka. Tämä ilmenee elinkeinoelämän järjestöjen teettämästä selvityksestä, jonka mukaan monilla valta- ja kantateillä on ongelmana teiden huono kunto, kapeus ja ohituskaistojen puute.

Selvityksen perusteella päätieverkosta huonokuntoista on koko Suomessa 13 prosenttia ja hyväkuntoista 62 prosenttia. Eniten huonokuntoisia pääteitä on Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla.

Selvityksessä arvioidaan, että teiden kunnostamisen lisäksi tarvitaan lisää nelikaistaisia teitä ja ohituskaistoja keskeisille osuuksille. Vastaavasti tärkeimmät rataosuudet tulisi muuttaa kaksiraiteisiksi.

– Päärata on Suomen huoltovarmuudelle erityisen tärkeä väylä. Eniten huonokuntoista rataa on Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla. Rautatieliikenne on hyvin häiriöherkkää johtuen muun muassa Suomen rataverkon laajasta yksiraiteisuudesta, kuvailee tuloksia Elinkeinoelämän keskusliitto EK tiedotteessaan.

Maakuntien väyläraportin laativat Destia ja Correct Consulting. Raportissa analysoitiin, kuinka nykyinen tie- ja rataverkko vastaa yritysten tarpeisiin eri maakunnissa. Lisäksi analysoitiin maakuntien väylätarpeiden muuttumista, kun vihreä investointiaalto etenee.

Investoinnit koventavat vaatimuksia

EK arvioi, että Suomessa käynnistynyt investointiaalto asettaa kovia vaatimuksia liikenneinfralle.

– Tiet ja radat eivät voi vastata yritysten ja niiden investointihankkeiden tarpeisiin, ellei alati kasvavaa korjausvelkaa lähdetä ratkaisemaan kiireellisesti.

Elinkeinoelämän järjestöt painottavatkin, että pikaisten kunnostustoimien lisäksi tie- ja rataverkkojen kehittämiseen ja ylläpitoon tarvitaan ennakoitavuutta. Esimerkiksi tehtaiden rakentaminen kasvattaa tiekuljetuksia merkittävästi, ja erikoiskuljetusten tarve lisääntyy tuulivoimaloiden rakennusaikana.

Lue myös: Nyt parannetaan pyöräilyolosuhteita – tutkimushanke tähtää pyöräliikenteen kehitysloikkaan