Jos nuori viettää aikaa sellaisten ihmisten kanssa, joilla on suurempi geneettinen riski tiettyihin terveysongelmiin, myös hänen oma riskinsä nousee.
Kenen kanssa hengailit yläasteaikana? Yläkoululaisen kaverit saattavat määrittää hänen elämänsä suuntaa, paljastaa Rutgersin yliopiston tutkimus.
Tutkimuksessa havaittiin mahdollinen yhteys lapsuus- ja nuoruusajan kavereiden geenien ja henkilön omien terveysriskien välillä, kertoo Science Alert.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä.
Lue myös: Vaarallinen trendi nostamassa päätään? Tamperelaisfestareilla ilmiö näkyi hotellissa ja kaduilla: "Ollaan nyt vähän odottavalla kannalla"
Ystävät nostivat riskiä ongelmien kehittymiseen
Tutkimusta varten analysoitiin yli 650 000 ruotsalaisen terveystietoja. Tutkitut henkilöt olivat 17–30-vuotiaita. Tutkimuksessa kartoitettiin geneettisiä riskitekijöitä, kuten addiktion tai mielialahäiriön perimisen riskiä.
Keskiössä olivat esimerkiksi huume- ja alkoholiongelmat, vaikea masennus ja ahdistuneisuushäiriö.
Tutkijat käyttivät muun muassa henkilöiden terveys- ja lääkitystietoja selvittääkseen henkilöiden aikuisuudessa kohtaamia päihde- ja mielenterveysongelmia.
Lue myös: Alkoholi lisää syöpäriskiä, ja yksi juoma on erityisen "kova myrkky" – tässä syy
Tutkimuksen mukaan henkilöllä, jonka ystävillä oli korkeampi geneettinen riski terveysongelmiin, oli itselläänkin korkeampi riski kehittää kyseisiä ongelmia. Yhteys säilyi, vaikka henkilöllä itsellään ei olisi ollut geneettistä riskiä kyseisiin ongelmiin.
– Kavereiden geneettiset taipumukset psykiatrisiin häiriöihin ja päihdehäiriöihin liittyvät henkilön omaan riskiin kehittää samanlaisia häiriöitä nuorena aikuisena, psykiatri Jessica Salvatore kuvasi.
Lue myös: Suomessa on yksi väestöryhmä, jossa alkoholi on ykköstappaja – taustalla kaksi tekijää
"Ei riitä, että ajattelemme vain henkilön yksilöllistä riskiä"
Kaverit vaikuttivat eniten päihdehäiriöiden kehittymiseen. Saman koulun nuoret vaikuttivat toisiinsa enemmän kuin vain samalla alueella asuneet nuoret. Tutkimuksessa löytyi merkittävä vaikutus erityisesti 16–19-vuotiaiden väliltä.
– Vertaisgeneettiset vaikutukset ulottuvat pitkälle. Ei riitä, että ajattelemme vain henkilön yksilöllistä riskiä.
Kaveripaine saattaa selittää tutkimustulosta, mutta geneettinen tekijä antaisi ymmärtää, että ilmiöön voi liittyä muutakin. Salvatoren mukaan aihetta täytyisikin tutkia lisää. Tärkeää olisi kyetä puuttumaan riskeihin ja häiritä niihin liittyviä prosesseja.
Lue myös: Päihdehelvetistä selviytynyt Mika Törrö: ”Pelkäsin, että muille paljastuu se herkkä ja ujo Mika”
Lue myös: Kuinka pitkään krapula kestää? Jos joi eilen, milloin voi ajaa autoa? Ylilääkäri vastaa yleisiin kysymyksiin alkoholista
Katso myös: Katri, 32, kertoo, miksi päätti luopua alkoholista: "Juttu, missä tein virheen"
8:41
Miltä maistuu alkoholivapaa elämä? Katri perusti yhteisön, jossa ei darraa tunneta.
Lähteet: Rutgers University, Science Alert, NewsBytes