Tekoälyn toimintaan pureudutaan verkkokurssilla – tavoittanut jo 90 000 ihmistä: "Teema, jota ei voi välttää"

Huomenta Suomessa puhuttiin torstaina tekoälystä Helsingin yliopiston apulaisprofessori Teemu Roosin sekä Reaktorin tekoälyliiketoiminnan johtaja Hanna Hagströmin kanssa.

Helsingin yliopisto ja Reaktor esittelivät keväällä verkkokurssin, joka valottaa mystisen tekoälyn toimintaa. Tarkoituksena on saada kansalaiset osallistumaan merkittävään yhteiskunnalliseen muutokseen.

– Me uskomme tiedon demokratisointiin, Hanna Hagström sanoo.

Tiedon tasa-arvoisen levittämisen Hagström uskoo tuovan kyvykkyyttä keskusteluun ja madaltavan aitaa päätösten tekemiseen.

Samaa toteaa Teemu Roos.

– Yhteiskunnalliselle keskustelulle olisi paljon hyötyä siitä, että olisi eväitä faktapohjaiseen keskusteluun ja kritiikkiin.

Faktapohjaa keskusteluun 

Tällä hetkellä tekoälyn toimintaa ruotivalle englanninkieliselle verkkokurssille on ottanut osaa yli 90 000 ihmistä ympäri maailman. Noin puolet käyttäjistä on suomalaisia.

Kansainvälinen ja laaja innostus miellyttävät verkkokurssin kehittelijöitä: ihmisiä todella kiinnostaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

– Kyseessä on teema, jota ei voi välttää, vaikka yrittäisikin, Teemu Roos toteaa.

Työkalu ei uhkaa, vaan sen käyttäjä 

Tekoäly muuttaa muun muassa työelämää. Kuvituskuva.Shutterstock

Usein tekoälystä puhuttaessa törmää mielikuvaan maailmasta, jossa kone hallitsee ihmistä. Tämä ei apulaisprofessori Roosin mukaan pidä paikkaansa.

– Uhkakuva, että tekoäly karkaisi jostain purkista ja lähtisi valloittamaan itsenäisesti maailma, on ihan väärinkäsitys.

Roos selittää tekoälyn olevan ihmisen työkalu, joka käyttää automatisoidusti hyödykseen yksinkertaisia ja selkeitä periaatteita, joiden avulla suurista datamääristä voidaan tehdä päätöksiä ja saada aikaan hyötyä.

Uhkakuva liittyy tekoälyn itsensä sijaan sen ohjelmoijaan, ihmiseen sekä siihen, mihin tekoälyä halutaan käyttää. Siksi yhteiskunnallinen ja faktoihin perustuva keskustelu etiikasta on paikallaan.

LUE MYÖS: Koodauslähettiläs: Tästä syystä jo 6-vuotiaiden lasten pitäisi oppia koodaamaan – "ei niin, että ne hupparipojat Piilaaksossa päättävät"