Teollisuusliitto: Purra ei ymmärrä työehtosopimuksia – "Kukaan ei äänestänyt vaaleissa ammattiliittoja, mutta kukaan ei myöskään äänestänyt tällaista hallitusohjelmaa"

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) arvosteli aiemmin tänään tiedotteessaan SAK:ta ja ammattiyhdistysjohtajia hallitusohjelman kirjausten tahallisesta tai tahattomasta väärinymmärtämisestä.

Hänen mukaansa hallitusohjelmassa ei ole esimerkiksi sairaussakkoa, mutta ei myöskään potkulakeja tai nujertamista.

– Vaikka liittojen elimellinen yhteys vasemman laidan politiikkaan on aina ollut selvää, viime kuukaudet ovat riisuneet viimeisetkin naamiot, Purra suomii.

Lisäksi hän sanoo hallituksen olevan valmis siihen, että kolmikantaiset neuvottelut käydään yhteisiä nimittäjiä etsien.

– Vastaavaa halukkuutta en ole nähnyt työntekijäliittojen suunnalta. Olen havainnut vääristelyä, uhkailua ja poliittiselle oppositiolle kuuluvan toiminnan edistämistä.

Väärinymmärryksistä Purra ottaa tiedotteessaan esille muun muassa palkattoman ensimmäisen sairauslomapäivän.

Lue myös: Purra suomii ay-johtajia hallitusohjelman vääristelystä

"Ministeri ei ymmärrä työehtosopimustoimintaa"

Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikön Timo Nevanrannan mukaan Purran väitteet edellyttävät vastinetta.

– Purra väittää, ettei kenenkään tarvitse jatkossa tulla sairaana töihin "ei nyt eikä tulevaisuudessa" ja että "kenenkään sairausajan palkkaan ei tule automaattisesti leikkauksia." Molemmat väitteet ovat vääriä, Nevanranta kommentoi tiedotteessaan.

– Lähtökohtaisesti lakimuutos tekee automaattisesti ensimmäisestä sairauspäivästä palkattoman kaikille niille, joilla ei ole työehtosopimusta ja erillistä mainintaa asiasta työsopimuksessa. Koska työsopimuksissa ei yleensä sovita sairausajan palkanmaksusta, työnantaja voi noudattaa lakia sellaisenaan.

Purran väite tulevaisuuden työmarkkinoista (”ei nyt eikä tulevaisuudessa”) osoittaa Nevanrannan mukaan ymmärryksen puutetta työehtosopimustoimintaa kohtaan.

– On itsestään selvää, että lakimuutos seuraa työntekijäpuolta työmarkkinapöytiin.

Lue myös: "Ulosmarssit ovat hätähuutomme": Teollisuusliitto ja PAM aloittavat poliittiset työtaistelutoimet – näissä paikoissa mielenilmaukset näkyvät

"Potkujen antaminen ei vaadi enää painavaa syytä"

Nevanranta toteaa myös, että työntekijäpuolen luottamus hallitusta kohtaan on heikko.

Myöskään esimerkiksi niin sanotun potkulain merkitystä työntekijöiden arkeen ei Nevanrannan mukaan kannata vähätellä.

– Totuus on se, ettei jatkossa yksikään työntekijä voi tarkalleen tietää, minkälainen käytös johtaa työsuhteen päättymiseen. Selvää on vain se, ettei potkujen antaminen vaadi enää painavaa syytä.

Lue myös: AKT sivaltaa: Hallitus tekee EK:n hommat heidän puolestaan, nykyiset työläisten kuritustoimet ovat vasta alkua – "Ensin rajoitetaan lakko-oikeus..."

"Perussuomalaisten kannattajat eivät äänestäneet tällaista hallitusohjelmaa"

Nevanranta toteaa vielä olevan totta, ettei yksikään kansalainen äänestänyt vaaleissa ammattiliittoja.

– Yhtä totta on se, ettei yksikään kansalainen äänestänyt perussuomalaisilta tällaista hallitusohjelmaa, Nevanranta tylyttää.

– Demokratia ei toteudu vain neljän vuoden välein käytävissä vaaleissa. Päinvastoin demokratia toteutuu päivittäin osana kansalaisyhteiskuntaa. Työntekijäpuolen järjestämät mielenilmaukset ovat normaali osa poliittista ja demokraattista prosessia. Työntekijöillä on oikeus kyseenalaistaa ja vastustaa erityisesti sellaisia politiikkatoimia, joista ei ollut puhetta ennen vaaleja.

Lue myös: Pääministeri Orpo kutsuu työmarkkinajohtajat keskustelemaan

"Lainsäädännön muuttamisella pitemmät seuraukset"

Myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on tyrmännyt Riikka Purran väitteen muun muassa siitä, että palkansaajajärjestöissä olisi ymmärretty väärin ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuuden merkitys.

Hallitusohjelman mukaan sairauspoissaolopäivä olisi omavastuupäivä, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu.

Teollisuusliiton Aallon mukaan lainsäädännön muuttamisella ovat pitemmälle ulottuvat seuraukset. Hänen mukaansa Purra ei varmaan ymmärrä sitä, että työnantajat haluavat toteuttaa seuraavalla työehtosopimuskierroksella kaikki ne heikennykset, jotka lainsäädäntö suo ja mahdollistaa.